Brexitin ympärillä epätarkkaa infoa
Iso-Britannian mahdollinen ero EU:sta on aiheuttanut myös Suomessa kirjoittelua puolesta ja vastaan. Kirjoituksiin sisältyy myös EU-fanien tarkoituksenmukaisia väitteitä, jotka mielellään esitetään tosiasioina. Yksi tällainen väittämä on, että britit joutuisivat maksamaan osallistumisestaan EU:n sisämarkkinoihin (HS 31.5.16). Tietääkseni tällaista maksua ei ole edes Kiinalle. Tällä ilmeisesti tarkoitetaan, että eron myötä Iso-Britannia joutuisi maksamaan tullimaksuja viennistään EU-maihin.
Tässä yhteydessä on hyvä muistaa, että on olemassa sellainen kirjainyhdistelmä kuin ETA, johon on vaikea törmätä suomalaisessa mediassa. Arvelen vahvasti, että kadunmies ei tiedä, että kyseessä on maailman suurin vapaakauppa-alue, johon kuluu 28 EU-maata ja kolme EFTA-maata. ETA-sopimus EU:n ja EFTA-maiden välillä laajentaa EU:n yhteismarkkinat myös EFTA-maihin. Tällöin nykyiset EFTA-maat Islanti, Liehtenstein ja Norja kuuluvat neljän perusvapauden piiriin: henkilöiden, tavaroiden, palveluiden ja pääomien vapaa liikkuvuus.
Jos Iso-Britannian ero toteutuisi, se hakisi EFTA-jäsenyyttä yhtä aikaa eroilmoituksen kanssa. Liittyminen EFTA:aan olisi pelkkä muodollisuus, koska maa täyttää EFTA- ja EU-vaatimukset yhteismarkkinoita koskien. Liittyminen tarkoittaisi, että Iso-Britannia liittyisi samalla ETA:n jäseneksi, ja se jatkaisi EU:n sisämarkkinoilla entiseen tapaan.
Brexitiä vastustavat voimat saattavat arvella, että EU voisi kostaa Iso-Britannian eron ja tehdä tästä kuviosta vaikeamman sillä perusteella, että EU:lla olisi ratkaiseva rooli taloudellisten suhteiden jälleenrakentamisessa. Tämä kuvio kuitenkin tarkoittaisi ETA-sopimusten rikkirepimistä. Minkä maan etu olisi estää Iso-Britannian kuuluminen sisämarkkinoihin?
Tämänkin jälkeen jäisi jäljelle Sveitsin malli. Sveitsikin on käytännössä yhteismarkkinoilla, koska se on solminut maakohtaiset vapaakauppasopimukset ETA-maiden kanssa lähes samalla sisällöllä kuin ETA-sopimus. Suomihan on EU:n mallioppilas. Jos Iso-Britannia ehdottaisi kahdenvälistä vapaakauppasopimusta, niin olisiko Suomella varaa sanoa, että ei käy, koska lähditte EU:sta.
Suomalaiset mepit arvelevat, että Iso-Britannian ero veisi monta vuotta, kun kaikesta olisi neuvoteltava. Kyllä ero voisi tapahtua luontevasti heti seuraavassa vuoden vaihteessa eroilmoituksen jättämisestä. Iso-Britannia on ollut vuodesta toiseen nettomaksaja. joten sillä on neuvotteluissa vahvempi asema kuin EU:lla. Jos homma menisi tosivaikeaksi, niin Iso-Britannia voisi sanoa, että pitää tunkkinne, mutta emme maksa EU-maksuja ennen kuin pääsemme sopimukseen. Siis hieman kärjistäen.
Tuntuu kuin asian käsittelyssä olisi keskitytty kahden kirjaimen, (EU), ympärille. Niihin kirjaimiin sitten kohdistetaan erilaisia tunteita ja unohdetaan mistä on kysymys.
Kysymyshän on yhteistyöstä ja vapaakaupasta ja samoista säännöistä, eli kansallisten sääntöjen ja standardien purkamisesta ja niiden korvaamisesta yhteisillä kansainvälisillä standardeilla, säännöillä ja toimintatavoilla.
Se on ihan yksi lysti mitä kirjainyhdistelmää tästä toiminnasta käytetään. Toki olisi yksinkertaisempaa jos kaikki käyttäisivät samaa kirjainyhdistelmää, tulisi vähemmän sekaannuksia.
Jos ihmiset kuitenkin haluavat että juuri meidän maamme Eurooppa- yhteistyölle pitää keksiä ihan oma nimi, niin mikäpäs siinä, tärkeintä on se yhteistyö.
Käytännössähän kaikki Euroopan maat, Sveitsiä ja Norjaa myöten, kuuluvat Eurooppalaisen yhteistyön piiriin. Tätä yhteistyötä tulisi edelleen kehittää. Nimitys voi olla ihan yhtä hyvin EFTA tai ETA kuin EU.
Onhan se hämmentävää kun samasta asiasta käytetään niin monenlaisia kirjainyhdistelmiä, mutta jos yhteiseen päämäärään pääseminen (liittovaltio) edellyttää tällaista kummallista menettelyä, niin mikäpäs siinä.
Ilmoita asiaton viesti
Eivät ETA ja Efta ole ilmaisia vaan ETA maat maksavat saman kuin EU maat yhteiseen kassaan.
Ainoa mitä Englanti menettäisi olisi äänioikeuden EUssa
Eftaa ei ole kehitetty vuosiin,joten se ei olisi ratkaisu
Ja Englantihan haluaa eroon EU kahleista,joten kuukauden kuluttua se on ei- ETA-yhteensopiva.
Ei-standardeja tuotteita ei voi kaupata EU- alueelle
Suurin motiivi Englaanin eroon on EUn puuttuminen veronkiertoon ja EU eroa ajavatkin tunnetut veronkiertäjät
Ilmoita asiaton viesti
Väität, että ETA-maat maksavat saman verran kuin EU-maat yhteiseen kassaan. Mitä maksuja ETA-maat maksavat vapaakaupasta? Vapaakauppa tarkoitta nimensä mukaisesti, että tulleja ei peritä. Mistä ihmeen maksuista puhut.
EFTA tarkoitus on vapaakauppa ja se toteutuu tänä päivänä ETA-sopimuksen kautta. Maa, joka kuuluu ETA:aan, noudattaa ETA:n sääntöjä. Näin tekevat nämä kolme EFTA-maata koko ajan. Väität, että Iso-Britannia ei pystyisi tähän. Aivan tuulesta temmattu väite.
Kirjoitat, että ei-standardeja tuotteita ei voi kaupata EU-alueelle. Sehän pitää paikkansa myös koskien Kiinaa ja Vietnamia. Annatko ymmärtää, että Iso-Brittannia ei tähän pystyisi.
Kirjoituksesi on aito esimerkki epämääräisestä infosta Bexitin ympärillä, jossa annetaan väärää tietoa tai annetaan ymmärtää jotain, jossa ei ole mitään perää.
Ilmoita asiaton viesti
Jokaisen sopparin ylläpito maksaa.mksiilla
Vapaakauppa on sananmukaisesti vapaakauppa. Mutta silloin sopimus ylläpidetään jäsenmaksuista
Niinpä Norjaksi maksaa jäsenmaksuja lähes yhtä paljon kuin Suomi
Ilmoita asiaton viesti
EK:n nettisivulla on kattava selitys niin ETAn/EFTAn kuin EUn jäsenyydestä. ETA-jäsenyys ei ole ilmainen: jäsenet maksavat merkittäviä EEA-jäsenmaksuja. Esimerkiksi Norja on EU:n kymmenenneksi suurin nettomaksaja, vaikka sen jäsenmaksut eivät menekään suoraan EU:n budjettiin. Lisäksi maat maksavat osallistumisestaan erilaisiin EU:n ohjelmiin.
Norja maksaa 200 miljoonaa euroa Euroopan talousalueen jäsenmaksuna. UK:n vastaava jäsenmaksu lienee yli kymmenkertainen Norjan jäsenmaksuun, sillä UK:ssa on väestömäärä ja BKT noin kymmenkertainen Norjaan verrattuna.
Kauppapolitiikka, talous- ja rahaliitto, tulliunioni, sisä- ja oikeusasiat, yhteinen turvallisuus- ja ulkopolitiikka sekä kalastus- ja maatalousasiat ovat ETA-sopimuksen ulkopuolella.
”EU:n mahdollisen laajentumisen pelättiin hidastavan meneillään ollutta sisämarkkinoiden uudistamista ja ETA-jäsenyys luotiin eräänlaiseksi astinlaudaksi täyteen EU-jäsenyyteen.
Euroopan talousalueen ETA-sopimus allekirjoitettiin vuonna 1992 ETA-jäsenyys on myös suomalaisille tuttu: Suomi, samoin kuin Itävalta ja Ruotsi, olivat ennen EU-jäsenyyttään vuoden verran Euroopan talousalueen jäseninä sen ”EFTA-pilarissa”.”
Ilmoita asiaton viesti
Hienoa saada asiassa pysyvä kommentti ja vielä tosiasiat kohdallaan. Niinpä tunnustan, että kyllä ETA-maillakin on jäsenmaksuja, mutta ne eivät yllä EU-maksujen tasolle. Jos ETA-maksut ovat liian kovat Iso-Britannian mielestä, niin sitten jää tämä Sveitsin-malli eli kahdenväliset sopimukset.
Ilmoita asiaton viesti
” kyllä ETA-maillakin on jäsenmaksuja, mutta ne eivät yllä EU-maksujen tasolle. ”
Kyllä EU- osapuolikin osaa neuvotella.
Jos ETA- mailla on pienemmät jäsenmaksut,
niin varmaan ne jäävät vastaavasti jotain etuja paitsi.
Tuskimpa näillä ETA- mailla on mitään muuta motiivia
kuin sisäpolitiikka ja väestön kansallismieliset tunteet,
joita poliittiset demagogit kiihottavat,
joiden takia pitää tyytyä näihin ETY- sopimuksiin
varsinaisen jäsenyyden sijasta.
EU:n on pakko olla hyvin ymmärtäväinen näiden eri osavaltioidensa sisäpoliittisten vaikeuksien takia ja niiden takia ollaan valmiita vaikka millaiseen puliveivaukseen.
Esimerkiksi kelpaa hyvin Jutan takuutukset Kreikan talouden tukemis- asiassa.
Ilmoita asiaton viesti
EUn sivulla on luettavissa Sveitsin EFTA sopimuksesta EUn kanssa. Sveitsi on EFTA:n jäsenvaltio, vaikka se ei enää kuulu ETA:an. Sveitsi ja EU ovat tehneet yli 120 alakohtaista kahdenvälistä sopimusta, joihin sisältyy valtaosa ETA-maiden hyväksymistä säännöksistä henkilöiden,tavaroiden, palveluiden ja pääoman vapaan liikkuvuuden alalla.
Sveitsi on todellakin tehnyt kahdenvälisen sopimuksen EU:n kanssa, mutta se näyttäisi noudattavan jossain määrin Norjan sopimusta. Sveitsi oman arvionsa mukaan katsoi maksavansa 2013 vuonna 430 miljoonaa euroa EU:lle kahdenvälisistä sopimuksista. Raha ei mene EU:n budjettiin, kuten ei Norjankaan maksama, vaan suoraan niihin EU-instituutioihin, joihin Sveitsi on solminut kahdenvälisen sopimuksen. Linkissä tarkemmin tuosta sopimuksesta.
Takaisin Sveitsi saa EU:lta 150–200 miljoonaa euroa vuosittain, pääosin tutkimukseen. Tarkkaa summaa on mahdotonta arvioida, sillä unionilta Sveitsiin maksettava raha menee yksittäisille ihmisille ja järjestöille.
Varmaa on vain se, että Sveitsi maksaa EU-sopimuksistaan enemmän kuin mitä se saa palautuksina, Sveitsin ulkoministeriöstä kerrotaan.
HS talous kertoi tästä 2013.
Sveitsi kuuluu muun muassa matkustusvyöhyke Schengeniin, unionin koulutusohjelmiin ja vapaakauppa-alueeseen.
Näin siis yksikään EUn ulkopuolinen maa ei voi olla ns. vapaamatkustaja talousalueella vaan joutuu maksamaan. On siis nettomaksaja aina.
Ilmoita asiaton viesti
Vihavaiselle tuntuu olevan sama asia EU ja ETA. Ne ovat kaukana toisistaan. EU+ euro on vienyt jokaiselta euromaalta noin 60-70 % itsenäisyydestä. ETA tarkoittaa pelkästään vapaakauppaa, joka ei vie kenenkään itsemääräämisoikeutta. EU-fanit näyttävät pitävän itsestään selvyytenä, että liittovaltio on hyvä tavoite. EU menee sinne hivuttaen ja nyt on saavuttu eräänlaiseen taitepisteeseen. Euro on johtanut monet maat taloudelliseen kurimukseen ja se saanut esimerkiksi britit epäilemään EU:n mielekkyyttä. Tätäkin EU-fanit käyttävät perusteluna, että sitten euro toimisi, jos menisimme aitoon liittovaltioon.
Historian valossa EU kuuluu sarjaan poliittiset utopiat. Utopia on nimensä mukaisesti teoriassa hienosti toimiva järjestelmä, mutta käytännössä se ei toimi. Neuvostoliiton romutti se, että kansalaisista ei vai tullut kasvattamallaan oikeita neuvostoihmisiä. Nyt EU on tilanteessa, jossa EU-valtiot eivät toimi EU-ideologian mukaan, vaan kansallisten intressiensä mukaan. EU:n yhteisen pakolaispolitiikan epäonnistuminen on konkreettinen esimerkki, kuinka edelleen kansalliset intressit menevät EU-politiikan edelle. Sama juttu kuin kommunismissa: yksilön etu meni yhteisen edun edelle.
Vapaakauppa on kaikkien etu.
Ilmoita asiaton viesti
Euroopan Unionilla ja aiemmalla Neuvostoliitolla on sellainen ero, että ensinmainittu on parlamentaarinen demokratia sekä liitto-, että jäsenvaltiotasolla kun jälkimmäisenä mainittu oli totalitaarinen järjestelmä. Useimmat maailman maat eivät ikinä tunnustaneet virallisella tasolla Viron, Latvian ja Liettuan ”jäsenyyttä” Neuvostoliitossa, koska nämä maat olivat useiden muiden Itä-Euroopan maiden tavoin vedetty itäblokkiin neuvostojoukkojen toteuttamalla miehityksellä eikä demokraattisesti valittujen valtioelinten tekemin kansainvälisoikeudellisin sopimuksin. Neuvostoliittoa ja sen ”kansandemokraattisten” vasallien yhteyttä pidettiin yllä raa’alla väkivallalla tai sen uhalla.
Katson, että Euroopan Unioni on kohtalaisen stabiili järjestelmä pikkuhankaluuksista huolimatta ja useimmissa jäsenmaissa poliittinen tahto sen ja myös euroalueen kasassa pitämiseksi on hyvin voimakas.
Ilmoita asiaton viesti
Olen samaa mieltä, että NL oli kansojen vankila. Kansojen itsemäärämistahdosta kertoo varsin paljon se, mitä tapahtui NL:ssa. Nationalismi oli pahimpia ilmiöitä, joita Stalin yritti hillitä kansanmurhilla, kansojen siirroilla jne. Mutta mitäs tapahtui, kun suuri ja mahtava sortui (sisäisiin ongelmiin kuten kaikki imperiumit)? Tulimme huomaamaan, että NL:ssa asui muitakain kansoja kuin neuvostoliittolaisia: abhaaseja, inguuseja jne, joista meillä ei ollut mitään tietoa. 70 vuotta jatkunut systemaattinen kansallisuuden tuhoaminen ei ollut onnistunut.
Mitäs tällä on tekemistä EU:n kanssa, kun EU on vapaaehtoinen liitto? EU on jo mennyt integroitumisessa sen rajan yli, jolla ei ole enään EU-maiden enemmistön kannatusta kaikissa asioissa. EU:ssa tehdään se, jonka Merkel hyväksyy ja ei tehdä sitä, mitä Merkel ei hyväksy. EU:ssa on jo alkanut hajoaminen, kuten pakolaisasiat todistavat. Euro on vienyt liian monta EU-maat ahdinkoon ja vähitellen ruvetaan kysymään miks.
Ilmoita asiaton viesti
USAn perustaneet mamut tuhosivat satoja kansoja.
Ne tuhottiin ja jäljelle jääneet koottiin keskitysleireille
Ilmoita asiaton viesti
”Sama juttu kuin kommunismissa: yksilön etu meni yhteisen edun edelle.”
Eikös se mennyt kommunismissa niin että valtion etu meni yksilön edun edelle?
Minulle on yksilönvapaus se tärkein asia. Periaatteessa on täysin yhdentekevää käytännössä kuka ne lait laatii joilla minua rajoitetaan, kunhan ei rajoiteta tarpeettomasti ja minulle jää tunne yksilönvapaudesta.
Ei helkutissa sillä nyt ole mitään merkitystä tuleeko minua koskeva vapauden rajoitus Helsingistä tai Brysselistä tai vaikkapa Lontoosta.
Juuri tällä hetkellä en soisi että yksilönvapauttani rajoitettaisiin Moskovasta käsin, mutta tilanne Moskovassa voisi periaatteessa muuttua samanlaiseksi kuin mitä se on muualla Euroopassa ja se muuttaisi suhtautumiseni Moskovasta tulevaan käskytykseen.
Toki minullakin on kansallisia tunteita, voin ihan hyvin kannustaa Suomen jääkiekkojoukkuetta, vaikka tiedän että se koostuu jenkeissä tai jossain Euroopan pelikentillä asuvista ja pelaavista kansainvälisistä tyypeistä.
Voin myös jännittää jonkun Monacossa asuvan ja sinne veronsa maksavan (suomalaisen) formulakuskin puolesta, vaikka tiedän että hänen tiiminsä on täysin kansainvälinen ja hän elää koko maailman, ei pelkästään suomalaisen sponsorirahoituksen, lipputulojen ja TV-royaltien turvin makeaa elämää siellä jossain, muualla kuin Suomessa.
Eihän näitä kansallisia hallintohimmeleitä tarvitse purkaa ennenkuin sitten vasta kun niihin liittyvät tunnesiteet on heikentyneet, siis nämä kansallismieliset tunteet, jotka nyt horjuttavat ja heiluttavat poliittisia systeemeitä ja kansallisia hallituksia eri Euroopan maissa ja ovat suuri vaara, tai ainakin hidaste, kansainvälisen yhteistominnan kehittämiselle.
Onneksi tämä Suomalainen kansallismielinen liikehdintä on nyt paljastunut pelkäksi kulissiksi. Tai, onhan sitä kansallismielisyyttä toki kansalaisissa joitka ovat persuja äänestäneet, mutta puolueen johdon osalta näyttää siltä että kansallismielisyys on ollut pelkkää äänten kalastelua, eikä siis mitään todellista uhkaa Suomen irroittamiseksi kansainvälisestä yhteistyöstä ole ollut olemassakaan.
Mutta eihän siinäkään mitään vaikka Suomi tai Englanti eroaisivat kahdesta kirjaimesta (EU), kunhan käytännössä kaikki yhteistyö toimisi kuten se nyt toimii ja kehittyisi kuten ennenkin.
Ilmoita asiaton viesti
Tarkoitatko Arto tuolla tunnesiteiden heikentymisodotuksella sitä että odotetaan niin kauan että nämä kansallismieliset ovat lähteneet maanalushommiin?
Voisi kuvitella että kansallismielisyys ei ole ohimenevä ilmiö koska se tuntuu lisääntyvän vähän joka puolella.
Persuihin en vetäisi mitään yhteyttä, perussuomalaisten kannatus on laskennut mutta käsitykseni mukaan se ei ole johtanut kansallismielisyyden laskuun.
Voin toki olla väärässäkin tuntemuksieni kanssa koska ne eivät perustu mihinkään faktatietoon.
Ilmoita asiaton viesti
”Voin toki olla väärässäkin tuntemuksieni kanssa koska ne eivät perustu mihinkään faktatietoon.”
Hyvä, niin minäkin. Mutta tässä ei olla nyt tekemässä väitöskirjaa, joten tuntemuksista voidaan aivan hyvin keskustella. Eihän niistä voi tietää, voivathan tunteet olla oikeassakin. 🙂
Sama mmuuten minulla, Voin olla väärässä, koska tunteet vaikuttavat ja faktoja on vain vähän saatavilla näihin asioihin.
————
”Tarkoitatko Arto tuolla tunnesiteiden heikentymisodotuksella sitä että odotetaan niin kauan että nämä kansallismieliset ovat lähteneet maanalushommiin?”
Tuo oli aika kryptinen ilmaus, mutta ymmärsin viimein, mikä oli suuri helpotus, ettei tarvinnut kysyä. 🙂
Osa lähtee ”maanalushommiin” ja osa muuttaa muuten vain mielensä.
Kyllä tässä muutoksessa aikaa kuluu, koska töitä tehdään kovasti tällä propagandasaralla ja kansallismielisyyttä yritetään kovasti juurruttaa myös tuleviin sukupolviin. Kansallismielisyydellä tehdään rahaa ja sillä saadaa ääniä, siksi sitä on vaikea nitistää.
Ilmoita asiaton viesti