Antero Ollila Aika on totuuden puolella

Ilmastonmuutos, osa 3: Hiilidioksidin osuus kasvihuoneilmiössä on vain 10 %

  • Kuva 1. Maapallon energiatase.
    Kuva 1. Maapallon energiatase.
  • Kuva 2. Auringon ja maapallon säteilemät energiavuot
    Kuva 2. Auringon ja maapallon säteilemät energiavuot
  • Kuva 3. Ilmakehän keskimääräinen vesimäärä
    Kuva 3. Ilmakehän keskimääräinen vesimäärä
  • Kuva 4. Kasvihuonekaasujen osuus kasvihuoneilmiössä
    Kuva 4. Kasvihuonekaasujen osuus kasvihuoneilmiössä
  • Kuva 5. Graafinen esitys kasvihuoneilmiöstä
    Kuva 5. Graafinen esitys kasvihuoneilmiöstä

Motto: Nihil in verbis, omnia probate – Älä luota pelkkään puheeseen, testaa kaikkea

IPCC:n ajama teoria on, että kasvihuonekaasujen ja erikoisesti hiilidioksidin (CO2) kohonneet pitoisuudet ovat pääsyy ilmaston lämpenemiseen, koska kasvihuoneilmiö on voimistunut. Tämän osion tarkoitus on tarkastella kasvihuoneilmiön perusteita. Kun olet lukenut tämän osuuden, tiedät kasvihuoneilmiön perusteista enemmän kuin ilmastonmuutostutkijat keskimäärin.

Aluksi tarkastelen maapallon energiatasetta, joka on esitetty kuvassa 1 (klikkaa kuvaa, niin se suurenee). Auringosta tuleva energiavuo on 342 W/m2, josta noin kolmasosa heijastuu takaisin avaruuteen, jolloin maapallon jokaista neliömetriä lämmittää 238 W/m2  eli noin neljä vanhaa 60 watin lamppua per neliö. Koska maapallo noudattaa termodynamiikan 1. lakia, maapallo säteilee saman verran energiaa avaruuteen; muuten maapallo joko lämpenisi tai kylmenisi jatkuvasti.

Jonkin kappaleen säteilemä energiavuo voidaan laskea Max Planckin vuonna 1901 julkaiseman yhtälön perusteella, kuva 2. Tämä yhtälö on yksi perustavaa laatua olevista fysiikan esityksistä. Planck ratkaisi kynällä ja paperilla asian, johon kukaan muu ei ollut pystynyt ja loi perustan kvanttifysiikalle. Oleellista yhtälössä on, että kappaleen säteilemä energiavuo riippuu kappaleen pinnan lämpötilasta (ja hieman emissiviteettikertoimesta). Maapallolta lähtevä keskimääräinen energiavuo on satelliittimittausten perusteella tuo 238 W/m2. Kun Planckin yhtälön mukaan lasketaan, mikä lämpötila vastaa tätä säteilymäärää, niin tulos on -18 °C. Kuitenkin tiedetään, että maapallon keskimääräinen pintalämpötila on 15 °C. Toimiiko siis Planckin teoria? Kyllä toimii, sillä ero johtuu kasvihuoneilmiöstä. Lämpötilaerona laskien kasvihuoneilmiön suuruus on n. 33 °C. Lämpötilaa 15 °C vastaava säteilymäärä on 396 W/m2, ja se todennettu mittaamalla.  Maapallon ilmakehä on siis absorboinut 158 W/m2. Energia ei voi hävitä mihinkään, mutta se voi muuttaa muotoaan. Kasvihuoneilmiö toimii ikään kuin talon eristeet pitäen sisälämpötilan ulkolämpötilaa korkeampana.

Kasvihuoneteorian tukijat väittävät, että CO2-pitoisuuden nousu vuoden 1750 arvosta 280 ppm arvoon 392 ppm nosti maapallon lämpötilaa 0,85 °C vuoteen 2011 mennessä. IPCC:n mukaan pienienkin CO2-pitoisuuksien lämpenemisvaikutukset voidaan tarkkaan laskea. Olen samaa mieltä tehtyäni satoja laskelmia käyttäen spektrianalyysimenetelmää. Asiaa voi tarkastella vai laskemalla, sillä todelliset muutokset ovat niin pieniä, että ne häipyvät mittausepätarkkuuksiin.

IPCC:n raportti AR5 vuodelta 2013, Science Basis, sivu 666, sanoo näin: ”Vesihöyryn vaikutus luonnolliseen kasvihuoneilmiöön suhteessa hiilidioksidiin CO2 riippuu laskentamenetelmästä, mutta sen voidaan arvioida olevan luokkaa kaksi - kolme kertaa suurempi. Yksi lause koko asiasta ja IPCC ajattelee, että ”tepä tiitä”. Ei viitteitä tieteellisiin julkaisuihin. Kasvihuoneilmiön oleellisesta osuudesta huolimatta, IPCC tietää vain summittaisesti, mikä on eri kasvihuonekaasujen osuus kasvihuoneilmiössä, mutta tulevaisuuden pienetkin muutokset osataan tarkkaan laskea, sic. Tässä on joku koira haudattuna ja kaivetaan se esiin.

Vaikka viitteitä ei ole, niin IPCC käyttää arvioinaan kahta julkaisua. Toinen on Pierrehumbertin julkaisu Physics Today – lehdessä vuodelta 2011, jossa hän sanoo, että CO2:n osuus on 1/3 ja loput lähinnä vettä eli veden osuus on kolme kertaa suurempi. Pierrehumbertin todiste asiasta on olematon, koska laskelmista ei ole mitään näyttöä.  Toinen tieteellinen peruste on tunnettujen ilmastonmuutostutkijoiden Kiehlin ja Trenberthin artikkeli arvostetussa julkaisussa Bulletin of Amer. Meteor. Society vuodelta 1997. Tässä artikkelissa on käytetty ilmakehää, joka on U.S. Standard Atmosphere 76. Nimi kuulostaa siltä, kuin kyseessä olisi maapallon standardi ilmakehä. Kyseinen ilmakehäkoostumus on kuitenkin USA:n yläpuolella vallitseva ilmakehä ja siihen viittaa nuo kirjaimet U.S. Ongelmana on, että tässä ilmakehässä on vettä vain 55 % maapallon keskimääräisestä arvosta, joka on n. 2,6 cm vedeksi tiivistettynä, kuva 3. Tutkijat vielä vähensivät veden määrää 12 %, joten se sisälsi vain 50 % vettä oikeasta määrästä. Tulos on julkaistu alan arvostetussa lehdessä, jossa on kova vertaisarviointi käytössä, mutta niin vain tällainen karkea virhe on mennyt läpi. Useimmat ihmiset tietävät, että ilmakehän keskimääräinen paine on 1 bar ja lämpötila 15 °C, mutta harvat tietävät, että maapallolla sataa vuodessa keskimäärin 1 m vettä (ja sama määrä haihtuu ilmakehään) ja että vettä ilmakehässä on n. yksi tuuma.

Olen suorittanut vastaavat laskelmat kuin Kiehl & Trenberth ja tulokset on esitetty kuvassa 4. Tulokset ovat lähes samat: hiilidioksidin osuus 27 % (K&T 26 %) ja vesi 63 % (K%T 60 %). Kuvassa 4 ovat myös keskimääräisellä ilmakehällä lasketut arvot: vesi 82 %, hiilidioksidi 11 %, otsoni 5 %, ja metaani & typpioksiduuli 2 %. Miskolczi on saanut hiilidioksidin osuudeksi 9 %. Ero johtuu siitä, että hän on käyttänyt hieman erilaista veden absorptiokaavaa, kun minun kaavani on konservatiivisempi ja lähellä K&T:n kaavaa.

Kuvassa 5 on esitetty sama asia graafisesti. Nostan omaa häntääni: jos löydät paremman kuvan asiasta, niin laita asiasta kommentti. Maapallon säteilemä energiavuo osuu aallonpituusalueelle 5-100 mikrometriä (µm). Kuvan x-akseli ulottuu vain 25 µm:iin, koska kuvan mukaisesti vesi ja CO2 absorboivat kaiken maasta tulevan säteilyn 14 µm:stä eteenpäin. Oleellisin seikka on, että CO2:n absorptioalue menee pahasti päällekkäin veden kanssa. Tästä johtuu, että CO2-pitoisuuden kasvaessa, vain aallonpituusalueelle 11-14 µm sijoittuva absorptiopinta-alan lisäys kasvattaa kasvihuoneilmiötä.

Kuvasta 5 ilmenee, että kasvihuonekaasut ja etenkin vesi, absorboivat pilvettömän taivaan olosuhteissa 79 % maapallon emittoimasta säteilystä (259 W/m2). Pilvisen taivaan olosuhteissa tapahtuu täydellinen absorptio ilmakehässä (227 W/m2). Maapallon pilvisyys on keskimäärin 66 %, joten keskimäärin kasvihuonekaasut ja pilvet absorboivat 93 % saatavilla olevasta säteilymäärästä. Näin ollen voidaan sanoa, että tällä hetkellä maapallon kasvihuoneilmiö on vain 7 %:n päässä maksimistaan. Se ei ole välttämättä koko totuus. Jos esimerkiksi keskimääräinen pilvisyys vähenisi, niin tilanne muuttuisi.

Missäs se IPCC:n hautamaa koira on? Se on siinä, että IPCC ja sitä tukevat tutkijat käyttävät etupäässä K&T:n tulosta, jossa CO2:n osuus kasvihuoneilmiöstä on 26 %. Laskelmat perustuvat karkeaan virheeseen käytetyn ilmakehän osalta. Tilannetta selittää kaksi seikkaa. Suurin osa ilmastonmuutostutkijoista ei ole koskaan tehnyt itse näitä laskelmia käyttäen spektrianalyysin menetelmiä, eivätkä ymmärrä veden pitoisuuden merkitystä. Jotkut alan tutkijat ovatkin huomanneet, että U.S. Standard Atmosphere 76 onkin IPCC:n mielestä maapallon standardi ilmakehä. IPCC:n papereita kirjoittavat tutkijat todennäköisesti ymmärtävät asian erinomaisen hyvin, mutta heille sopii tällainen perverssi tiede. Syynä on se, että tulos luo mielikuvan, että CO2 on erittäin voimakas kasvihuonekaasu. IPCC:n strateginen tavoite on luoda helppoja - ja vääriä - mielikuvia, joita media levittää halukkaasti. On toiminut lähes täydellisesti.

Tämä tulos, että hiilidioksidin osuus kasvihuoneilmiöstä on vain 9-11 %, ei kuvaa nykyilmakehän tilannetta eli sitä, miten CO2-pitoisuuden nousu vaikuttaa kasvihuoneilmiön kasvuun. Kyse on vahvasti epälineaarisesta ilmiöstä, jossa lämmitysvaikutus hiipuu voimakkaasti pitoisuuden kasvaessa. Kuvasta 5 asia selviää havainnollisesti: kun ei ole mitä absorboida, niin ei tapahdu paljon mitään. Palaan tähän asiaan seuraavassa osiossa.

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 10 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen viiden vuoden aikana. Tämä juttu on nimensä mukaisesti 3. osa ilmastonmuutosblogeista, joita minulla on tarkoitus julkaista lähiaikoina. Niissä blogeissa menen syvemmälle ilmastonmuutoksen syihin mm. hiilidioksidin vahvuuteen kasvihuonekaasuna nykyilmakehässä.

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (18 kommenttia)

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

"Kuvasta 5 ilmenee, että kasvihuonekaasut ja etenkin vesi, absorboivat pilvettömän taivaan olosuhteissa 79 % maapallon emittoimasta säteilystä (259 W/m2)... Näin ollen voidaan sanoa, että tällä hetkellä maapallon kasvihuoneilmiö on vain 7 %:n päässä maksimistaan."

Väite kuulostaa kovin tutulta. Vastine löytyy mm. täältä:

http://www.realclimate.org/index.php/archives/2007...

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Kokonaisabsorptio 93 % pitää kuitenkin paikkansa. Absorptio vaihtelee voimakkaasti ilmastovyöhykkeen mukaan, koska vesipitoisuus vaihtelee. Keskimäärin hiilidioksidin osuus on tuo n. 10 %, mutta tropiikissa se on vain 6 % ja napa-alueilla 23 %. Tämä johtuu siitä, että veden absorptio dominoi ja riippuen sen määrästä, hiilidioksidin osuus vaihtelee.

En osta Weartin ja Pierrehumbertin selitystä antamassasi viitteessä. Kun vesi ja CO2 ovat absorboineet kaiken infrapunasäteilyn aallonpituusalueella 14-100 um ylöspäin, niin CO2 ei voi enää absorboida lisää, vaikka sen konsentraatio ulottuukin lähes vakiona 80 km:iin saakka. Ei ole mitä absorboida.

Absorptio tapahtuu yllättävän nopeasti: 100 m 34 %, 1 km 90 %, 11 km (=troposfäärin raja) 98 %. Stratosfäärissä absorboi enää otsoni, jonka pitoisuus on lähes 100-kertainen troposfääriin verrattuna. Koska otsoni on erittäin voimakas kasvihuonekaasu ja se absorptioaallonpituus on n. 10 um, niin se sattuu siihen kohtaan, jossa vedellä on absorption minimi. Tällä aallonpituusalueella ns. ilmakehän ikkunasta menee avaruuteen avaruuteen säteilyä, josta otsoni nappaa hieman pois.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen

Taisit jättää tämän kappaleen huomioimatta:

"a molecule of carbon dioxide, water vapor or some other greenhouse gas absorbs a bit of energy from the radiation. The molecule may radiate the energy back out again in a random direction. Or it may transfer the energy into velocity in collisions with other air molecules, so that the layer of air where it sits gets warmer. The layer of air radiates some of the energy it has absorbed back toward the ground, and some upwards to higher layers. As you go higher, the atmosphere gets thinner and colder. Eventually the energy reaches a layer so thin that radiation can escape into space."

Toisin sanoen, planeettamme avaruuteen emittoima IR-säteily on suurelta osin peräisin ilmakehästä.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #4

Näinhän se täytyy olla. Kuvasta 1 näkyy, että kasvihuonekaasujen säteilemä osuus on 170 W/m2, pilvet 40 W/m2 ja ilmakehän ikkunasta suoraan avaruuteen 28 W/m2 eli yhteensä 238 W/m2.

Olen jossain englanninkielisillä sivuilla ollut osallisena pitkissä keskusteluissa, että mitä oikein tapahtuu fotoni ja molekyylytasolla. En ole taustaltani molekyylifyysikkö, joten liikutaan hieman vieraalla maaperällä. En ole törmännyt missään aukottomaan ja täydelliseen selitykseen. Olen törmännyt useaan aukolliseen selitykseen, kuten kasvihuonekaasun molekyyli absorboi fotonin, joka aiheuttaa "mekaanista värähtelyä" molekyylin rakenteissa ja sitten molekyyli emittoi samanlaisen fotonin varustettuna samalla taajuudella ja energialla; värähtelyenergiaa olisi syntynyt tyhjästä, joka on tietenkin väärin.

Jos sinulla on täydellinen selitys, niin annapa vinkki.

Käyttäjän KH kuva
Kalevi Härkönen Vastaus kommenttiin #6

...ja kun fotoni on emittoitu, värähtely lakkaa. Missä ongelma?

Olisko tässä se täydellinen selitys:
http://www.lce.hut.fi/teaching/S-114.326/psluennot...

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #7

Oli niin raskaan näköistä tekstiä, että luovutin alkuunsa. Muutan/täydennän vastaustani jonkin verran pohdiskeltuani sitä hieman. Ensiksi sellainen asia, että olen käyttänyt spektrianalyysilaskelmissani Spectral Calculator-sovellusta. Kun lasken kasvihuonekaasujen aiheuttaman kokonaisabsorption troposfäärin rajalle eli 11 km:iin, niin tulos on 302,71 W/m2. Kun lasken saman ilmakehän rajalle 120 km:iin, niin tulos on 308,94 W/m2 eli kasvua 2 %. Tämä lisäys johtuu pelkästään stratosfäärissä olevasta otsonista - ei hiilidioksidista. Luotan tässä kohtaa sovelluksen ominaisuuksiin, että se laskee oikein. Miskolczi on erikoistunut näihin laskelmiin ja hänellä on käytössään monipuolisempi sovellus. Hänen tuloksistaan en löydä viitteitä siitä, että CO2 absorboisi lisää troposfäärin jälkeen. Itse asiassa CO2:n suhteellinen osuus laskee, koska se ei enää absorboi, mutta otsoni lisää kokonaisabsorptiota tuon 2 %:n verran.

Vaikka kasvihuonekaasujen absorptio on minusta n. 93 % maksimistaan, se ei tarkoita sitä, että maanpinnan emittoima säteily määrä 394 W/m2 olisi hävinnyt 93-prosenttisesti ja vain 7 % säteilisi ilmakehän ylärajalta avaruuteen. Kyllä sinne menee se 238 W/m2 keskimäärin, koska kasvihuonekaasumolekyylit fotonin absorboituaan emittoivat uuden fotonin, jonka energiataso on alhaisempi.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Hienoja kuvia ja selityksiä, Ollila. Seuraavassa joitakin omia kontribuutiota keskusteluun:
Tunnetut saksalaiset fyysikot (Gerlich ja Tscheuschner) ovat falsifioineet hiilidioksidin kasvihuonevaikutusta. G. et T. osoittavat myös, että Planckin laki ei ole yksiselitteinen; tulokset ovat erilaisia riippuen siitä, käytetäänkö esim. aallonpituutta muuttujana, tai taajuutta!

Ruotsalainen nobelisti Arrhenius teki ensimmäiset tutkimukset CO2 kaasujen vaikutuksesta kasvihuoneessa, muta nykyisen käsityksen (ei koske IPCC) mukaan Arrhenius erehtyi.

Aikaisempi puheenvuoro: Stefan H. Tallqvist , 9.12.2011 14:34 :

Durbanissa ei seuraavaa paperia tulla lukemaankaan?
Lauri fyysikkona kannattaisi tutustua asiaan:

"Fyysikoille Gerhard Gerlich ja Ralf D. Tscheuschner on annettava suuri kunnia, näiden rohkeasti käydessä kumoamaan ajattelua, jolla on poikkeuksellisen suuri ja vahva tieteellinen ja poliittinen kannatus ja hyväksyntä. "

http://arxiv.org/abs/0707.1161

“Falsification Of The Atmospheric CO2 Greenhouse Effects Within The Frame Of Physics “

(Submitted on 8 Jul 2007 (v1), last revised 4 Mar 2009 (this version, v4))

Totuus on mielestäni se, että kukaan ei ole oikein selviää näistä CO2 kaasujen vaikutuksesta ilmastoon koska ne ovat myös osa luonnollisista prosesseista. Sitä paitsi kasvit (sekä maassa että meressä) voivat hyvin kun CO2 lisääntyy ja saamme enemmän happea atmosfääriin.
=

pari viitettä:

”Kasvihuoneilmiön idea huopapeite, Tiberius ja Arrhenius”, 9.12.2011 19:20 Stefan H. Tallqvist

http://stefantallqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/90...
=

”Ilmastotieteeseen liittyvä väitöskirja ja Roy Spencerin laatikko”, 10.3.2013 18:09 Stefan H. Tallqvist

http://stefantallqvist.puheenvuoro.uusisuomi.fi/13...

kuvia: Stefan-Boltzmann säteilylaki merivedelle alueella 320 W/m^2 … 450 W/m^2, ja Spencerin koejärjestely.

”Stefanin–Boltzmannin laki on fysikaalinen laki, jonka mukaan ”mustan”
kappaleen säteilemä teho pinta-alaa kohti on suoraan verrannollinen lämpötilan neljänteen potenssiin”. Kappaleen (esim. Maapallon) säteily avaruuteen kasvaa siis nopeasti lämpötilan noustessa!

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Gerlich ja Tscheuschner (=G&T) ovat mielestään sitä mieltä, että kasvihuoneilmiö ja siihen liittyvät laskennat ovat fysikaalisesti kestämättömällä pohjalla. Olen moneen kertaan laskenut pilvettömän taivaan olosuhteissa ilmakehän kasvihuonekaasujen aiheuttaman kokonaisabsorption nykyilmakehässä. Saamani arvo on 310,9 W/m2. Kirchhoffin lain mukaan tämä arvo pitäisi olla sama kuin ilmakehän emittoima säteilymäärä alaspäin maan pinnalle. Tämä säteilyvuo on kokeellisesti mitattavissa. Mittaustulokset vaihtelevat 13 toisistaan riippumattoman tutkimuksen mukaan välillä 309,2 - 326 W/m2 keskiarvon ollessa 314.2 W/m2. Saamani laskennallinen arvo 310,9 W/m2 poikkeaa n. 1 %:n mittausten keskiarvosta. Tämä tulos on hyvä huomioonottaen, että säteilyvuon mittauksissa tarkkuus on luokkaa +/- 10 %.

Ilmakehän ylärajalla suoritetut spektrimittaukset vahvistavat, että ne säteilyn aallonpituudet menevät läpi avaruuteen, joihin kasvihuonekaasut eivät pysty ja toisaalta niitä ei löydy, jotka absorboituvat.

Näillä perusteilla pidän spektrianalyysin perusteella tehtyjä absorptiolaskelmia tieteellisesti pätevinä.

Kuvasta 1 ilmenee kasvihuoneilmiön aiheuttama erikoisen tuntuinen dilemma. Maan pinnalle saapuva lyhytaaltoinen auringonsäteily on vain luokkaa 167 W/m2 (ilmakehä absorboi 71 W/m2 eli yhteensä 238 W/m2). Kuitenkin ilmakehä säteilee infrapuna-alueella maanpinnalle enemmän kuin aurinko eli 314 W/m2. Onko keksitty ikiliikkuja ja syntyykö energiaa tyhjästä. Nettipalstoilla esiintyy ihmisisä, jotka väittävät, että tämä ei voi olla mahdollista. Mittaukset eivät valehtele ja teoreettiset laskelmat vahvistavat tämän seikan. Syy: kasvihuoneilmiö.

Käyttäjän StefanTallqvist kuva
Stefan H. Tallqvist

Roy Spencer puheenvuorossani on lopuksi seuraava lainaus:

”(And if you want to bring in the observed warming of the oceans, where virtually no one lives, I will point out that the slight warming of the oceans in the last 50 years is equivalent to only 0.2 watts per sq. meter of net energy input (according to Levitus) into the upper half of the ocean. This value is so small and uncertain, dependent upon the measurement accuracy of hundredths of a degree change hundreds of meters deep, and with the uncertain nature of potential changes in deep ocean mixing, that I don’t think we can say anything definitive about the cause(s) of slight warming in the upper half of the ocean.)”

siis: Valtamerten pieni lämpeneminen ylemmissä kerroksissa, viimeisten 50 vuoden aikana, edellyttää vain noin 0.2 W/m^2 lisäystä!

Tämä on mielenkiintoista, viitaten aiempaan kommenttiini geotermisen energian vaikutuksesta.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Valtamerten massan lämpeneminen voi hyvinkin olla tuota luokkaa. Valtamerissä pitäisi kuitenkin erottaa ns. sekoittumiskerros paksuudeltaan 75 m pois tästä kuviosta. Sekoittumiskerroksen aikavakio on vain 2,74 kuukautta eli n. vuodessa tämä osa merta asettuu uuteen tasapainotilaan. Olen käyttänyt tätä aikavakiota kolmessa simuloinnissani ja se toimii hyvin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Aha. Hiilidioksidin osuus kasvihuoneilistä on VAIN 10%.

Mutta missä on pihvi?

When ranked by their direct contribution to the greenhouse effect, the most important are

Water vapor and clouds 36–72%
CO2 9–26%
Methane 4–9%
Ozone 3–7%

It is not possible to state that a certain gas causes an exact percentage of the greenhouse effect. This is because some of the gases absorb and emit radiation at the same frequencies as others, so that the total greenhouse effect is not simply the sum of the influence of each gas.

https://en.m.wikipedia.org/wiki/Greenhouse_gas

Taisit unohtaa olennaisen kysymyksen:

MITEN ERI KASVIHUOKAASUJEN OSUUDET OVAT VAIHDELLEET VIIMEVUOSISATOINA?

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Näyttää siltä, että olet kopioinut kasvihuonekaaasujen osuudet Wikipediasta. Minä keskityin jutussani pelkästää siihen, mitä IPCC asiasta sanoo. Kommentissa oleva osuus on täysin selvä, että kasvihuonekaasujen yhteisvaikutus ei ole laskettavissa kunkin kaasun absorptiopinta-alat yhteenlaskien, koska absorptiopiikit menevät päällekkäin. Tämä juttu on otettu huomioon laskelmissani ja käyttämässäni sovelluksessa. Sovelluksen oleellinen ominaisuus on, että se osaa laskea kaasuseoksen kokonaisabsorption määritellyn ilmakehän lämpötila- ja paineprofiilin mukaisesti.

Kasvihuoneilmiön laskemisessa ei tarvitse huolehtia historiallisista pitoisuuksista lainkaan. Laskenta tehdään pudottaen kunkin kaasun pitoisuus kerrallaan nollaan ja katsomalla, kuinka paljon kokonaisabsoprtio pienenee.

IPCC ja muutamat tutkijat kuten Pierrehumbert venkoilevat, että jos CO2 pitoisuus pienenee, niin ilmakehän vesipitoisuus laskee ja siksi tällaista laskelmaa on ylipäänsä mahdoton tehdä. IPCC:lle näyttää kelpaavan kuitenkin mainiosti Kiehl & Trenberthin tapa, joka on sama kuin minun tapani ylläkuvattuna. Heitä ei häiritse, että K&T:n ilmakehä on aivan poskellaan, koska tulokset ovat niin mukavia.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Jos vain hiilidioksidin määrä kasvaa ja muiden kasvihuokaasujen ei, olisi hiilidioksidin osuus ilmastonmuutokseen 100%. Blogisi otsikko on harhauttava. Joku typerys voisi kuvitella, että ...

HISTORIAA EI VOI UHOHTAA, muutokset ovat ollennaisia...

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila Vastaus kommenttiin #13

Palaan kyllä perusteellisesti siihen asiaan, että kuinka paljon loppujen lopuksi hiilidioksidin määrän kasvu on aiheuttanut lämpötilan nousua. Hiilidioksidin osuus kasvihuoneilmiössä on enemmänkin mielikuvajuttu, koska se ei määarittele CO2:n lämmitysvaikutusta vuodesta 1750 eteenpäin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #14

Mitä tuo viimeinen lause tarkoittaa?

Jos co2:n lisäys lämmittäisi ilmakehää asteen verran, ilmakehässä kiertäisi enemmän vesihöyryä ja kokonaivaikutus takaisinkytkentöineen olisi 3 astetta lämpimämpää. Voidaanko sanoa, että co2 lämmitti 3 astetta?

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Onneksi länsinaapurikin on ymmärtänyt Suomen lisäksi investoida puhtaaseen energiaan.

http://www.aamulehti.fi/maailma/ruotsissa-energias...

Seppo Hildén

Mielenkiintoinen blogikirjoitus, kiitos siitä.

Käyttäjän hannuaro1 kuva
Hannu Aro

Hyvä selvitys ilmastonmuutoksesta blogeissa osat 1 - 3, luotettavaa tietoa kansalaisille, kun ilmastonmuutoksen hillitsemiseen menee julkista rahaa jatkuvasti enemmän. Tähän huijaukseen pitää tulla loppu.
Minä en ymmärrä teoreettisen fysiikan etiikasta/moraalista mitään, muuten vaan ihmettelen kuinka poliitikot perustelevat näihin uusiutuvan energian tuotannon tukemiseen uppoavia miljardeja euroja aina juuri ilmastonmuutoksella. Julkisen rahan hukkaaminen itsessään kannattamattomaan bisnekseen valheellisilla perusteilla on moraalitonta eikä tällainen toiminta ole vapaan markkinatalouden periaatteiden mukaista.

Ilmastotieteen totuuksia kommenteissa näyttää tulevan pelkästään viheruskosta ja sen myötä SkS:n blogista. Kommenteissa on linkattu taas samaan "skenaarioon", jonka mukaan jo 5 v sitten oli 50 miljoonaa ilmastopakolaista ja Afrikan ruoantuotanto tippuu puoleen vuoteen 2020 mennessä ja vertailukohta oli tästä n. 10 v. taaksepäin.
On väitetty ettei SkS:n pamfletista ole koskaan kukaan löytänyt yhtään virhettä??

IPCC:n käyttämiä malleja ei kuulemma saa sanoa ennusteiksi, vaan skenaarioiksi. Tällä sitten vetäydytään vastuusta, kun pieleen ne ovat menneet ja edelleen menevät. Kuitenkin näiden mallien mukaan tehdään satojen miljardien päätöksiä, kutsutaan niitä sitten miksi tahansa.

Satelliittimittaukset lämpötiloista ovat luotettavia. Valitettavasti mittaushistoria vaan on melko lyhyt, vain 70-luvun lopulta. Muut aikasarjat on niin moneen kertaan justeerattuja, ettei niihin ole enää mitään luottamista.

Merenpinnan korkeuden mittaukset on monopolisoitu Coloradon yliopistolle ja hehän "havaitsivat" heti alussa, että merenpinnan nousuvauhti on tuplaantunut. Tämä kiihtyminen vaan jollain kummallisella tavalla karttaa rannikoita??

"NOAA (The National Oceanic and Atmospheric Administration) on USA:n hallituksen alainen virallinen virasto. Se on julkistanut tiedon, että vuosi 2015 oli mittaushistorian lämpimin. Uutiseen liittyen NOAA kertoi, että vuosi 2015 oli 0,9 astetta korkeampi kuin 20. vuosisadan keskiarvo eli numeerisesti NOAA:n tämän päivän mittaustulosten mukaan 13,9 + 0,9 = 14,8 astetta. Internet ei kuitenkaan unohda. Vuonna 1998 NOAA raportoi , että vuoden 1997 lämpötila oli 62,45 °F eli 16,9 °C. Kaikkien lasku-oppien mukaan vuosi 1997 oli 16,9 – 14,8 = 2,1 astetta lämpimämpi kuin 2015."

Jos jossakin muussa tieteessä kuin ilmastotieteessä jäisi kiinni moisesta väärentelystä, lehdet kiljuisivat kilpaa asiasta. Tälle "tieteelle" sallitaan ihan kaikki.

Suomenkin "Gröneillä" on kohta kovat ajat edessä, kun 30 vuoden seurantajaksosta poistuvat 1980-luvun kylmät pätkät ihan kohta. Jännä nähdä millaisia temppuja viheruskovaiset tekevät. Tuolta 1990-luvulta lukienhan lämpötilat satelliittimittauksissa ovat hieman laskemaan päin.

Toimituksen poiminnat