Antero Ollila Aika on totuuden puolella

Ilmastotutkijalta meni usko tietokonepohjaisiin ilmastomalleihin

  • Kuva 1. Ilmastomallit ja todellinen lämpötilakehitys
    Kuva 1. Ilmastomallit ja todellinen lämpötilakehitys

Motto: NIhil in verbis - omnia probate: Älä luota pelkkään puheeseen, testaa kaikkea smiley

Hollantilainen tutkija Alexander Bakker on tehnyt Vrijen yliopistossa Hollanissa väitöskirjan nimeltä  “The Robustness of the Climate Modelling Paradigm” eli vapaasti suomennettuna ”Ilmastomallien esitystavan toimivuus”. Bakkerin on työskennellyt kahdeksan vuotta ilmastomallien parissa laitoksessa nimeltä ”Royal Netherlands Meteorological Institute” eli Suomen Ilmatieteenlaitosta vastaavassa paikassa. Hän on siis nähnyt hyvin läheltä, mistä ilmastomallien kehittämisessä on kysymys.

Ilmastomalleilla tarkoitetaan tässä yhteydessä valtavia tietokonepohjaisia ilmastomalleja, joiden lyhenne on GCM. Tällä lyhenteellä on nykyisin kaksi erilaista kirjoitustapaa, mutta ne tarkoittavat samaa asiaa: General Circulation Models (Yleisen kiertoliikkeen mallit) tai Global Climate Models (Maailmanlaajuiset ilmastomallit). Laajimmissa malleissa saattaa olla vielä kaksi kirjainta enemmän eli AOGCM. Tässä lyhenteessä on sanat Atmosphere (Ilmakehä) ja Ocean (Valtameri), jotka kuvaavat mallien ominaisuutta ottaa huomioon ilmakehän ja merien vuorovaikutus. Käytän jatkossa lyhennettä GCM kuvaamaan yleisesti tietokonepohjaisia ilmastomalleja.

Koska GCM-mallit ovat kaikkein järeimpiä yrityksiä kuvata ilmaston lämpenemisen syitä ja seurauksia, niin saattaa syntyä käsitys, että ne ovat myös kaikkein tarkimpia laskettaessa ihmisen aiheuttamaa yleistä lämpenemistä. Nyt on kuitenkin niin, että näissä malleissa ei käytetä spektrianalyysitekniikkaa kasvihuonevaikutuksien laskemisessa, vaan ne hyödyntävät yksinkertaisemmilla malleilla saatuja spektrianalyysitekniikan tuloksia. Syynä on se, että laskentakapasiteetti ei toistaiseksi riitä tähän tehtävään. GCM-mallit kattavat koko ilmakehän 3-dimensionaalisessa muodossa.

Mikä sai Bakkerin niin kriittiseksi näiden GCM-mallien suhteen, että hän päätti tehdä siitä väitöskirjan? Hän kertoo kohdanneensa säännöllisesti GCM-mallien tuottamia ongelmia poikkeamien (bias) muodossa (Huom! poikkeama on tieteellinen termi, jonka puhekielinen vastine on virhe). Lähes aina mallien virhe oli suurempi kuin itse mallien tuottama ilmaston muutos eli virhe oli yli 100%. Bakkerin työnä oli tehdä jotain hyödyllistä näille virheille eli yrittää poistaa ne.

Bakker pani merkille myös kaksi perustavaa laatua olevaa seikkaa, joiden varaan näitä GCM-malleja rakennetaan. Monimutkaisia malleja pidetään parempina, koska ne sisältävät enemmän fysikaalisia riippuvuuksia ja sitä kautta enemmän takaisinkytkentöjä. Toisaalta uusia monimutkaisempia malleja pidetään sitä luotettavimpina, mitä lähemmäs niiden tulokset sattuvat vanhoja yksinkertaisia malleja! Ei kuulosta kovin tieteelliseltä. Mallien virityksessä on painavimpana tekijänä, että ne saadaan istumaan mahdollisimman hyvin ilmakehän yläosassa (Top of the Atmosphere) vallitseviin säteilymääriin. Tämä johtuu siitä, että GCM-malleissa ei oleteta juurikaan muutoksia auringon säteilymäärässä ja sen vuoksi maapallon avaruuteen säteilemän määrän tulee pysyä vakiona vastaten auringosta tulevaa säteilymäärää. Väitöskirjassaan Bakker yksilöi näitä asioita tarkemmin, miksi hänen mielestään GCM-mallit ovat joutuneet kriisiin.

GCM-mallien ongelmat tulevat esiin tänä päivänä siinä, kuinka näiden mallien antamat lämpenemisarvot poikkeavat merkittävästi todellisesta maapallon lämpötilasta. Hans von Storch Max Planck Instituutista on työryhmänsä kanssa julkaissut tutkimusraportin, jonka mukaan 22 GCM-mallia antoivat vuosivälille 1998-2012 lämpötilaennusteen, joka oli paikkansapitävä alle 2%:n todennäköisyydellä. Tämän seikan voi jokainen havaita pelkästään silmäilemällä oheista Kuvaa 1,  jossa on 44 GCM-mallin ennusteet. Kuvan mukaan GCM-mallien antama keskimääräinen virhe mitattuun lämpötilanousuun 0,85 astetta verrattuna vuonna 2014 on luokkaa 0,65 astetta eli 75%. Muistutan myös siitä, että IPCC:n yksinkertaisen mallin virhe vuoden 2015 lopussa oli jo 47 %.

Bakker tuo myös esiin varsin yksinkertaisen seikan, miksi GCM-mallit antavat vielä suurempia ennusteita lämpötilan nousulle kuin IPCC:n yksinkertainen malli. Asian voi pelkistää yksinkertaiseen yhtälöön pintalämpötilan ja ilmastopakotteen välille:

            dTs = CSP * RF,

jossa dTs on pintalämpötilan muutos, joka aiheutuu ilmakehän ylärajalla tapahtuneelle säteilypakotteen (RF) muutokselle. IPCC ilmoittaa raporteissaan, että ilmastoherkkyysparametri on käytännössä vakio 0,5 K/(W/m2). Ilmastoherkkyys tarkoittaa maapallon pintalämpötilan muutosta, kun hiilidioksidin eli CO2:n pitoisuus kaksinkertaistuu arvosta 280 ppm arvoon 560 ppm. Esimerkiksi IPCC:n ilmastoherkkyys saadaan kertomalla CO2:n säteilypakotteen arvo 3,71 W/m2 CSP:n arvolla 0,5 K(/W/m2), jonka tulos on 1,85 astetta.

Myös GCM-mallien CO2-säteilypakotteen keskiarvo on 3,7 W/m2, mutta mallien ilmastoherkkyysparametrin keskimääräinen arvo on 1,0 eli kaksinkertainen IPCC:n malliin verrattuna. Tästä johtuu, että mallien laskema lyhytaikainen ilmastoherkkyys on keskimäärin 1,8 astetta, mutta tasapainotilan ilmastoherkkyys onkin lähes kaksinkertainen eli keskimäärin 3,2 astetta. Käytännössä tämä tarkoittaa lisää positiivista takaisinkytkentää pitkällä aikavälillä, jotta lämpeneminen näyttää entistä suuremmalta. Tätä arvoa yleensä käytetään, vaikka se mallien mukaankin tapahtuu vasta satojen vuosien päästä. Syynä tähän käytäntöön on tietenkin suurempi peloitevaikutus.

GCM-mallien avulla tutkijat voivat lisätä positiivisten takaisinkytkentöjen määrää, joka näkyy ilmastoherkkyysparametrin arvon nousussa. Merkittävin tällainen takaisinkytkentä on korkeamman lämpötilan aiheuttama lumi- ja jäämäärän pieneneminen, joka pienentää maapallon kokonaisheijastavuutta, joka on noin 30 %. Maapallo on erittäin herkkä kokonaisheijastuksen muutoksille. Vaikka ilmastoherkkyyden kaavassa on jo edetty 40 % muutoksesta (hiilidioksidin nousu tasosta 280 ppm tasolle 400 ppm), niin lumi- ja jäämäärissä ei ole havaittavissa muutosta. GCM-malleihin on ladattu niin paljon aikaa ja rahaa, että niitä tekevien organisaatioiden on mahdotonta tunnustaa, että niiden tulokset eivät vastaa todellisuutta. GCM-mallit on viritetty kasvavien kasvihuonekaasujen aiheuttaman lämpenemisen mukaan ja kun todellisuus on poikennut tästä olettamuksesta, niin virhe on kasvanut merkittäväksi. Näitä GCM-malleja on listattu jossain jo yli 100 kappaletta.

Mallien rakentamisessa on käytetty IPCC:n AR5-raportin mukaan yleensä CO2:n säteilypakotteelle arvoa, joka on omien tutkimuksieni mukaan lähes 100 % liian suuri johtuen veden vaikutuksesta laskentaan käytetyssä ilmakehässä. Sen lisäksi oletetaan ilmakehän suhteellisen kosteuden pysyvän vakiona ja jälleen vaikutus kaksinkertaistuu. Lopputulos on n. 3 kertaa liian suuri kasvihuonekaasujen vaikutus. 

+++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++++

Selvyyden vuoksi ilmoitan, että en ole ilmaston enkä ilmastonmuutoksen kieltäjä, joksi minua tavallisesti nimitetään englanninkielisillä nettisivustoilla. Olen eri mieltä IPCC:n kanssa siitä, kuinka paljon kasvihuonekaasut pystyvät nostamaan maapallon lämpötilaa. Olen julkaissut asiasta 10 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia viimeisen viiden vuoden aikana. 

Oma ilmastosivustoni, jossa on tarkempaa tietoa ilmastonmuutoksesta: www.climatexam.com

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Maallikkona kysyisin täsmennystä yhteen lauseeseen:

"lumi- ja jäämäärissä ei ole havaittavissa muutosta"

Meillehän kerrotaan kuinka jäätikkö Pohjoisnavan ympärillä pienenee ja ohenee, kuinka Alppien jäätiköt vetäytyvät, kuinka Himalajan laskujoet saattavat ehtyä. Kertyykö lumi ja jää siis jonnekin muualle maapallolla?

Ilmastomallien kompleksisuus (Ollilan kuvaamana) tuo mieleen ns. tasapainotaloustieteen. Kerta toisensa jälkeen se on kehittänyt mitä sofistikkaampia malleja todistaakseen että talous on pohjimmiltaan taapainomekanismi. Ensin Keynes hyppäsi mallista ulos ja asetti kysymyksen toisin. Nyt finanssikriisit ja muut vievät uskottavuden tasapainotaloustieteeltä.

Tieteeseen kuuluu kyseenalaistus, kilpailevat näkökannat ja itsekorjautuvuus. Tässä mielessä Ollilan kirjoitus on inspiroiva, vaikkakin Ilmatieteen laitoksen professori sen tuota pikaa kiirehtii kumoamaan.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Keskimääräinen mannerjään määrä napa-alueilla on pysynyt kutakuinkin vakiona: pohjoisessa pienentynyt ja etelässä kasvanut. Lumimäärien kehitystä kuvaaviin käyriin en ole törmännyt, joten tältä osin lauseessa on pätarkkuutta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Tuollainen "keskimääräisyys" on höpöä. Etelän mannerjään paksuus kasvaa ilmaston lämpenemisen aiheuttaman lisääntyneiden lumisateiden vuoksi.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Blogin kuva 1 on ilmastohömppäri Roy Spenceriltä. Kuvalla ei ole mitään tekemistä mainitsemasi väikkärin tai MP-instituutin kanssa. Ettäs kehtaatkin!

http://www.skepticalscience.com/skeptic_Roy_Spence...

Ja tämä harhasi liittyy vain Bakkerin väitöskirjan johdantoon, osaan I:

"Mikä sai Bakkerin niin kriittiseksi näiden GCM-mallien suhteen, että hän päätti tehdä siitä väitöskirjan?"

In this thesis, the tenability of this ’climate modelling paradigm’ is explored.
In part I, it is argued that a ’paradigm shift’ from scientific certainty to a full exploration of what might be possible better fits the objective of robust decisions without sacrificing on the scientific soundness.
In part II, four peer-reviewed articles are presented of which three (implicitly) rely on the above mentioned climate modelling paradigm.

Varsinainen fokus oli ihan muualla nelsjässä vertaisarvioidussa erillisjulkaisussa:

Part II: ’Tailoring climate information’

Persistence and trends in Northwest European wind climate
Wind climate in Northwest Europe is subject to long-term persistence (LTP), also called the Hurst phenomenon. Ignorance of LTP causes underestimation of climatic variability. The quantification of multi-year variability is important for the assessment of the uncertainty of future multi-year wind yields. Estimating LTP requires long homogeneous time series. Such series of wind observations are rare, but annual mean geostrophic wind speed can be used instead. This study demonstrates a method to estimate the 10-yr aggregated mean geostrophic wind speed for the near and the far future and its uncertainty in Northwest Europe.

Edelläolevasta näkee, että BLOGIN OTSIKKO ON HARHAINEN.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Jutussani oleva kuva liittyy oleellisesti blogin sisältöön, koska käsittelen tietokonemallien ongelmia ja virheitä. Kukaan ei ole koskaan pystynyt osoittamaan, että Spencerin koostamassa kuvassa olisi jotain pielessä. Näitä kuvia löytyy muitakin ja sisältö on sama. Olen kuvassa selvästi osoittanut, mistä lähteestä kuva on kotoisin.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Puhdasta Spencerin roskaa, kukapa viitsisi pöyhiä. Mitkä skenariot, minä vuonna kukin laskettu? ENSO mukana vai ei? Jne. Sinun laskelmasi on jo moneen kertaan todettu kelvottomiksi. En viitsi toistaa.

http://blog.hotwhopper.com/2014/02/roy-spencers-la...

Roskaa tämäkin:

"GCM-mallit on viritetty kasvavien kasvihuonekaasujen aiheuttaman lämpenemisen mukaan .."

Ilmastotiede ei anna ilmastoherkkyydelle tarkkoja arvoja kuten sinä ns. laskelmillasi. Sinä virittelet.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Ilmastotiede antaa ainakin IPCC:n suulla ilmastoherkkyydelle vaihteluvälin, josta voi laskea keskiarvon. Samoin IPCC antaa ilmastoherkkyysparametrille arvoja. IPCC:n viimeisessä raportissa AR5, The Physical Science Basis on sivulla 818 yhteenveto 30 tietokonepohjaisen mallin ominaisuuksista. Taulukossa on yhteenvetona tietokonemallien keskiarvona mm. ilmastoherkkyysparametrin arvo 1,0 K/(W/m2). IPCC:n yksinkertaisessa mallissa ilmastoherkkyysparametrin arvo on 0,5 K/(W/m2. Näiden kahden arvon valtaava eroa olen käsitellyt jutussani.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Yksinkertaiset mallit ovat vain harjoitelmia tai yhden asian testaamista.

Käyttäjän JyrkiParkkinen kuva
Jyrki Parkkinen

Biasille voisi "vinoutuma" olla parempi käännös kuin "virhe". Vinoutuma on rakenteellinen tai systeeminen virhe, joka ei "tarkemmalla" laskennalla korjaudu.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila
Käyttäjän jarmokanerva kuva
Jarmo Kanerva

Olen tehnyt erilaisia simulaatioita ja malleja teknisiin tarkoituksiin. Lopputulos on ihan tekijän määriteltävissä ja mttaa niin tarkasti kun asiat on mallinnettu. Mallin pitäisi edes sopia historiatietoihin.

Minusta asioita jotka vaikuttavat lämpötiloihin, joita ei ole otettu huomioon:
-auringon muutokset ja niiden vaikutus maahan. Jääkausien syklisyys voi johtua niistä. Säteily, pilvistyminen, ionivirran ja magneettikentän muutokset maan kenttään, ilmiöihin. Maan ionisfäärin suojauksen muutokset.
-Sveitsissä tutkittiin ionisoivan säteiln vaikutusta pilvisyyteen ja löydettiin yhteys.
-Tiedetään, että on yhteys auringonpilkkujen, eli aurinkotuulten ja magneettikentän vaikutusten ja ilmojen lämpötilojen välillä.
-sähkömekaaninen influenssi auringon ja maan välillä. Tämä voi vaikuttaa maan sisällä virtauksiin ja mg-kenttään. Kg-kenttä vaikuttaa maan suojaukseen. Ja virtausten kautta maalämmön määrään.
-sähkömekaaninen vuorovaikutus on mm. sähkömoottoreissa käytössä. Kun johdin kulkee mg-kentässä siihen kohdistuu voimia. Ne saavat kappaleen pyörimään pyörivässä kentässä. Voima vaikuttaa myös magneettisiin/ rauta kappaleisiin, kuten maan sisuksiin.
- Auringossa on monenlaisia syklejä. En hämmästyisi, ellei jokin niistä sopisi jääkausiin.
-Tässä ei ole kyse auringon sätelypakotteesta ionisfäärin reunalla.

-Maalämpö on tämän hetken käsityksen mukaan atomivoimaa fissioista. ELi järjestelmään tulevaa energia-inputtia, 'lämpöpakotetta' ilmastoterminologiassa (?).

-Laskeskelin ilmastotutkijoiden oletetettu maalämmön määrää ja mitä oikesti revitään irti lämpöpumpuiilla talohin. Talot olisi kylmiä niillä määrillä.
- Rign of fire. ja sen vaikutus. Nytkin on todettu syvissä vesissä jotain lämpötilamuutoksia.
-Fysikaalisesti se lämpö ei virtaa ionisfääristä suoraan maan syvänteisiin lämmittämättä ilmaa , alailmakehää ja maata välillä. Sellaista ilmiötä ei ole.

-Maan lämpeneminen pelkän mustan kappaleen säteilylailla on aivan liian yksinkertaistettu. Systeemissä on T^4 säteilysuhde yöllä pois, joka ilmeisesti tasapainottaa melkoisesti. Veden kiertö, lämmön kulkeutuminen ylös ja varjostaminen on turkin huomioitu oikein.

-Maalämpö vaikuttaa siihen, ettei maan pinta noudata mustan kpl tasapainoa. Tuskin on edes huomioitu säteilypakotelaskuissa.

Luultavasti tässä edes ilmakehän alakerroksen lämppötila ei ole hyvä mittari. Tällaisessa kalorimetsissa vesialue tms voisiolla parempi kalorimetri, joka integroi ja häivyttää muutosta.

-edellenkin lämpötilat mitataan eri aikoina eri tavalla. Joskus tiettyyn aikaan kelloa, joskus min/max lämpöina jne. 100 v sitten mittarit eivät olleet kovin tarkkoja. Mittauaarvot eivät voi ylittää mittarin toleranssia, edes keskiarvona. Tarkkuus lienee n. 0,5 - 1,0 C pitkällä aikavälillä.

-Kukaan ei koskaan pystynyt mittaamaan historian lämpöä yksittäisten puiden vuosikasvusta kovin tarkasti tai muista proxeista. Sitä ei voida tehdä edes tänään, ellei puissa ole integroituna mittari. C -asteikko on aika tuore. Samoin tarkat lämpömittarit.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Höpöt. Väität ettei joitakin asioita ole otettu huomioon ja toisaalta väität todeksi asioita, jotka kumottu tai joista ei todisteita. Ja olkiukkokin löytyy ...

Ja "laskeskelit" kuten Ollilakin. Hohjoijaa ...

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Olet oikeassa, että monet ovat kiinnittäneet huomiota siihen, miten hyvin GCM-mallit on pystytty todentamaan oikeiksi eli validioimaan. Se näyttö on aika olematon. Ainut tapa on verrata malleja historian tietoihin edes viimeisen 100 vuoden ajalta. Vuoden 1940 paikkeilla on kova lämpötilapiikki. Vasta viime vuonna Suomen lämpötila vuositasolla ylitti 30-luvulla mitatun arvon. Mitenkäs GCM-mallit selittävät tällaisen lämpenemisen, koska kasvihuonekaasut eivät voi sitä selittää? Well, tehdään oletus, että ilmakehän aerosolit ovat aiheuttaneet tämän. Siis vain oletetaan ilman, että siitä on mitään mittaustuloksia.

Saattaa olla, että olet lukenut aikaisempia blogejani, mutta kuitenkin muistutan, että osiossa 12 esitin kaksi kosmista teoriaa, joilla pystytään selittämään maapallon lämpötilahiostoria 1880-luvulta tähän päivään hyvin tarkasti.

Nykyisestä 0,85 asteen lämpötilanoususta hiilidioksidi vastaa 30 % ja muuta kasvihuonekaasut noin 20 %; loput jää kosmisten voimien aiheuttamaksi. On huomattava, että CO2:n vaikutus on hiipumassa ja muiden kasvihuonekaasujen pitoisuudet eivät ole juurikaan kasvussa.

http://aveollila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Kosmisia teorioita ei oee validoitu.

Hiilidipksudi on primaarinen kasvihuonekaasu, jonka aiheuttama lämpeneminen aktivoi muita. Prosenttisi ovat siis roskaa.

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen

Kiitos taas hyvästä tekstistä. Pienenä korjauksena toteaisin, että Bakkerin väitös on Amsterdamin Vapaasta Yliopistosta (Vrije Universiteit Amsterdam). Vapaa tarkoittaa valtiosta ja kirkosta riippumatonta yliopistoa, eikä sitä pidä sekoittaa Amsterdamin yliopistoon. Silti se on rankattu Alankomaiden toiseksi parhaaksi yliopistoksi.

Mitä tulee kuvaan 1, niin ajantasaisempi versio löytyy Roy Spencerin kumppanin John Christy'n (Distinguished Professor of Atmospheric Science, Alabama’s State Climatologist and Director of the Earth System Science Center at The University of Alabama in Huntsville)USA:n edustajainhuoneen tiede-, avaruus- ja teknologiakomitealle 2.2.2016 esittämästä testimonysta (kuva 1 sivulla 2):
https://science.house.gov/sites/republicans.scienc...

Satelliitti- ja ilmapallosondimittausten tulokset ovat samansuuntaisia, kun taas IPCC:n tietokonemallinnukset ovat kuin eri planeetalta.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Niinpä. Fossiteollisuus toimittaa kuulemisiin rahoittamian entisiä tutkijoita, nykyisiä roskatiedon levittäjiä:

http://www.skepticalscience.com/skeptic_Roy_Spence...

Spencerin olemattomat julkaisut viime vuosilta:

https://scholar.google.fi/scholar?hl=en&q=roy+spen...

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Kiitos uudemmasta tiedosta. Olin joskus nähnyt Spencerin uudemman kuvan, mutta en ollut laittanut mihinkään tiedostoon talteen. Spencerin ns. spagettikuva osoittaa, kuinka suuri hajonta tietokonemalleissa on. Oleellista on kuitenkin keskiarvo ja sen mukaan tietokonemallit ovat pahasti pielessä ja virhe kasvaa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ei osoita yhtään mitään, koska pitäisi lähteä yhdestä vuodesta vaikka mallit kehitetty eri vuosina. Puhdasta roskaa lobbari Spenceriltä, jolta ei ilmastotieteen tutkimusta tältä vuosisadalta. Lisäksi eri skenaariot on lätkästy samaen kuvaan.
Puhdasta lobbariroskaa.

Käyttäjän TapioRantanen kuva
Tapio Rantanen Vastaus kommenttiin #20

Viitannet lähinnä Gavin Schmidtin esittämään kritiikkiin koskien John Christyn graafista esitystapaa. Tilastoasiantuntija Steve McIntyre on tarkkaan tapaansa analysoinut ja kumonnut kritiikin:

https://climateaudit.org/2016/04/19/gavin-schmidt-...

https://climateaudit.org/2016/05/05/schmidts-histo...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #21

Puhdasta roskaa. Ilmastomallit eivät luonnollisestikaan huomioi ENSOa. Ja skenaarioita ei edes mainita.

Tämä kuva kertoo denilistien tavan huijata ENSO:lla, "kylmenee":

https://fi.pinterest.com/pin/193021534002668873/

Geologista, joka aikoinaan löysi tilastollisen virheen ei silti tule ilmastotutkijaa:

Steven McIntyre (born c. 1947) is a Canadian mining exploration company director, a former minerals prospector and semi-retired mining consultant whose work has included statistical analysis. Wiki

Hieman perustietoa malleista:

http://www.ipcc.ch/ipccreports/tar/wg1/figspm-4.htm

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Kommenti 17 oli osoitettu Tapio Rantaselle.

Käyttäjän MauriTimonen kuva
Mauri Timonen

Kiitos Anterolle vahvasti perustelluista näkemyksistä. Itse olen tarkastellut asioita holoseeni-ilmaston historian näkökulmasta. Kun huomioidaan ilmaston luontaiset pitkäaikaiset vaihtelut, hiilidioksidille ei juurikaan jää selitysosuutta (viitteet). Nyt eletään holoseeni-historian kylmintä vaihetta. Mikään viittaa siihen, etteikö systemaattinen seuraavaan jääkauteen päätyvä viilentyminen jatkuisi. Saa nähdä, milloin poliittiset tahotkin tämän asian hoksaavat.

Ehkä eivät, sillä toisaalta holoseeni-ilmaston noin tuhatvuotisiin sykleihin perustuva lämpimämpi ilmastovaihe saattaa juuri nyt olla alkamassa. Keskiajan lämpökauden kaltaiset olosuhteet saattaisivat siis olla parin seuraavan vuosisadan ilmastomme. Mutta mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, sen jälkeen taas "sukelletaan" kylmempiin olosuhteisiin ja pitkä trendi kohti jääkautta jatkuu. Joiden arvioiden mukaan Suomi saattaa jäätyä jo 1500 vuoden päästä!

Summa summarum: ilmasto satojen vuosie aikajänteellä: plus miinus nolla, mutta pidemmässä juoksussa (tuhannet vuodet) taitavat kesäisin jäädä talven lumet sulamatta ...

Viite 1: http://lustiag.pp.fi/data/pdf/holoseeni-ilmaston_t...
Viite 2: https://www.facebook.com/groups/LustiaFinland/
Viite 3: www.lustia.fi

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Nykyinen lämpeneminen on 40-50 kertaa nopeapaa kuin aikaisemmat luonnolliset muutokset.

Keskiajan lämpökausi ei ollut globaali ilmiö.

Etkö usko kasvihuoneilmiöön?

Käyttäjän MauriTimonen kuva
Mauri Timonen

Kannattaisi vaivautua edes sen verran, että tutustuisi viitteisiin ennen kuin heittelee satunnaisia kommentteja ja perään kuuluttaa "ilmastouskonnollista" tunnustamista.

Niin tutkijoiden kuin maallikoidenkin olisi hyödyllistä tutustua aikaperspektiiveihin, sillä ne ovat kovin monen ilmastotutkimuksen kompastuskivi: http://lustiag.pp.fi/data/pdf/holoseenitrendit_aik...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Aikaperspektiiviin juuri:
Nykyinen lämpeneminen on 40-50 kertaa nopeapaa kuin aikaisemmat luonnolliset muutokset.

Ilmastotiede ei ole historiatiede, vaan luonnontiede!

Holoseenikauteen perustuvat päätelmät ovat kuin hammaslääkäri tekisi kokonaisdiagnoosin potilaan sairauksista.

Suomessa on ainakin kolme tutkijaa, jotka levittävät oman erityisalansa perusteella harhaisia mielipiteitä ilmastomuutoksesta:

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/92389-jalkis...

http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/167349-profe...

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Ilmastomalli, joka ei pysty selittämään historiallista ilmastokehitystä, ei voi olla oikea. Kasvihuonemalli ei pysty sitä tekemään. Se yrittää selittää, että lämpeneminen on niin nopeaa, että vain kasvihuonekaasut pystyvät selittämään sen. Oleellisesti kaikki nuo kasvihuonemallit ovat nyt n. 50 % pielessä lämpötilakehtiyksen suhteen ja se on selvä fakta. Kysymys on siitä, milloin media huomaa tämän seikan. Ennustukseni on, että se tapahtuu, kun nykyinen lämpötilapaussi päätyy jäähtymiseen. Hyvin paljon ratkeaa vuoteen 2020 mennessä.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Ovat pielessä vain Spencerin hömppäkuvassasi. Skenaariot päinvastoin ovat olleet liian konservatiivisia suhteessa todelliseen lämpenemiseen.

Mallien luotettavuus
https://www.skepticalscience.com/arg_mallien_luote...

Spencer:
http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/63556-ilmast...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset