Antero Ollila Aika on totuuden puolella

Koulupudokkaiden määrää on piiloteltu ja vähätelty

 Peruskoulua on pidetty suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoisen kehityksen peruspilarina. Pisa-menestykseen vedoten on kritiikiltä pyritty taittamaan kärki välittömästi. Pikkuhiljaa ongelmat kuitenkin tulevat pintaan.

Yleinen ilmapiiri peruskoulun yläasteella on negatiivinen. Sekä oppilaat että opettajat voivat ilmeisen huonosti. Peruskoulun yläaste on tahallaan viety sellaiseen tilaan, että kasvatustehtävästä on aika pitkälle luovuttu. Tällä on yhteys peruskoulun huonoon ilmapiiriin. Tämä ongelma juontanee opetushallitukseen.

Toinen merkittävä seikka on, että kaikki oppilaat pyritään viemään yläasteella saman opetussuunnitelman mukaisesti läpi. Tämän on johtanut siihen, että merkittävä osa oppilaista – arviolta 25-30 % - ei itse asiassa selviäisi yläasteen loppukokeista tärkeimmissä aineissa kuten kirjoittamisessa ja matematiikassa -  vieraista kielistä puhumattakaan.  Opettajat on pakotettu systeemiin, jossa tietoisesti arvostellaan väärin ja katsotaan läpi sormien. Tästä seuraa moraalikato. Tämä asian takana tuntuu olevan poliittinen vasemmisto.

Lopputulos on, että peruskoulun yläasteella saadaan aikaan koulupudokkaiden määrä, jota ei pidä vähätellä. Nykykielen mukaan on luotu eriarvoistava koulu. Kuuntelin kerran peruskoulun opettajaa, joka tuntui tietävän, mikä on tilanne ja myös sanoi sen. Hänen mukaansa 25 % yläasteella on pudonnut kyydistä ja lyö koulunkäynnin ”läskiksi”. Samoin 25 % oppilaista pystyisi huomattavasti nopeampaan tahtiin ja oppimaan enemmän. Molemmat ääripäät ovat tuhlausta ja sillä on merkittävä vaikutus yhteiskuntaan. Eniten kärsivät ne oppilaat, joilta nitistetään itsetunto, vain sen takia, että he eivät opi esimerkiksi matematiikkaa ja kieliä.

Ongelmia on helppo listata. Lista lyhenee, jos pitää ruveta kirjaamaan parannustoimenpiteitä. Tässä on omat ehdotukseni. Yläasteella otetaan käyttöön tasokurssit. Oppilas putoaa automaattisesti alemmalle tasolle, jos ei selviä keskitasolla. Ylemmälle tasokurssille valitaan parhaat.

Yläasteella otetaan käyttöön loppukokeet kaikissa pääaineissa. Arvostelut tehdään kouluissa ja pistokokeilla seuranta. Näiden kokeiden perusteella kalibroidaan kunkin koulun arvosanat. Nyt tiedetään, että arvosanoissa on jopa kahden numeron heittoja. Tämä on oppilaiden oikeusturvan kannalta kestämätöntä, koska peruskouluarvosanoilla päästään jatko-opintoihin.

Opetushallituksen pitäisi ottaa uusi asenne kasvatukseen. Huonoa käytöstä ei tule suvaita. Uusi ehdotus numeroiden lopettamisesta arvostelussa on jatkumoa sille, että yritetään piilotella peruskoulun ongelmia. Jos näille asioille ei tehdä mitään, tapahtuu se, jota on yritetty välttää: syntyy eliittikoulut ja se kehitys on jo pääkaupunkiseudulla tosiasia.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (11 kommenttia)

Juhani Nurminen

Höpö höpö.

Aikoinaan oli tasokurssit. Olin alimmalla tasolla.

Nyt puhun kaikkia kieliä paremmin kuin kukaan ylemmän tason kurssilaisista.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Kouluikäisten oppimiskyvyissä ja kehittymisessä on isoja eroja. En kiistä sitä, että joku voi myöhemmin oppia jonkin asian, kun motivaatio löytyy ja aika on kypsä. Kysymys on siitä, miten asia olisi toiminut, jos olisit ollut ylimmällä kielitasolla ja olisit ollut täysin pihalla. Itse asiassa sinun tapauksesi todistaa, että kun olit oikealla kielikurssitasolla koulussa, lopputulos olikin ihan hyvä. Tästä on kysymys.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Peruskoulun syntyvaiheissa käytiin jo keskustelua tasokursseista. Komitea ehdotti yläasteelle samaa opetusta kaikille paitsi kahdessa aineessa, vieraassa kielessä ja matematiikassa. Eli samalla tuntimäärällä rauhassa parempi perusta etenemiselle. Oittisen kouluohjelmakomitea yritti vahvistaa enemmän aikaa tarvitsevien oppilaiden etenemispohjaa aineissa, joissa putoamisen vaara oli suurin. Minusta se olisi ollut viisas päätös.

Mielenkiintoinen kiista perustui jo koulun pakollisten kielten määrässä. Vastakkain olivat poliittiset syyt ja keskustan ministeri Johannes Virolaisen masinoimat kaksi kieltä eli myös pakkoruotsi pitäisi ottaa ohjelmaan RKP:n mieliksi koko ikäluokalle.

Reino Oittisen varsinainen työryhmä taas ajoi vain yhden kielen pakollisuutta, joka olisi ollut ainakin tulevaisuutta hyvin ennakoiva vieras kieli. Kahta vierasta kieltä kaikille oppilaille tasapuolisesti on paljon myöhemminkin arvosteltu juuri siksi, että näitä armovitosia joudutaan antamaan liian paljon.

Matematiikassa erot oppilaiden välillä ovat niin suuria, että ymmärtää myös opettajien ja itse oppilaiden taakan, kun ei pysy millään samassa tahdissa kuin muut. Pitäisi osata jo tunnustaa, että oppilaatkin ovat nuorena eri kehitysvaiheissa, eikä perintötekijöitäkään voi kokonaan sivuuttaa.

Koulupudokkaat ovat tavallaan liiallisten vaatimusten paineessa syntyviä ongelmia, jotka varmaankin usein vaikuttavat koko loppuelämän ihmisen itsetuntoon ja syrjäytymiseen.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Kyllä tasokursseja aikanaan olikin, kolme tasoa.

Matematiikan oppiminen ei perusopetuksen tasolla ole oikeastaan mikään lahjakkuudesta riippuva juttu. Sen aineen opettamisen taidot vaan ovat yleisesti niin heikot. Varsinkin ylimpien luokkien matematiikan opettajaksi pääsee/joutuu, jos on itse matemaattisesti lahjakas, kasvatuksen tajua ja taitoa ei edellytetä eikä juuri arvosteta. Toki hekin jyystävät läpi opettajan pedagogiset opinnot, siellä sitten tarttuu mitä tarttuu. Tällaiset ihmiset ovat varsin yleisesti heikohkoilla empatian ja sosiaalisuuden taidoilla varustettuja, siis liian kyvyttömiä kommunikoimaan ja hoksaamaan miten muilla menee. He yrittävät opettaa matematiikkaa vaikka pitäisi olla vuorovaikutuksessa nuorten kanssa ja kun se toimii, voidaan otttaa puheenaiheeksi se matematiikka. Matikka-autistit menevät sen matikkansa taakse piiloon kyyristelemään. Eivät sellaiset avaruusoliot pärjää nuorten kanssa. Paitsi ehkä niiden kanssa, jotka oppisivat kyllä ilman opettajaakin.

Syrjäytymisen syyt ovat yleensä muualla kuin koulussa. Muualla ei vaan reagoida niin aikaisin kuin koulussa. Lastensuojelu ja nuorisotyö reagoivat viiveellä, jos silloinkaan. Täytyy tehdä rikoksia ja käyttää päihteitä, jos haluaa että saa apua lastensuojelulta. Jos haluaa apua koulussa ei tarvitse kuin sanoa siitä edes yhdelle opelle.

Käyttäjän zzz333 kuva
kaija kelhu

Unohdin mainita, että Oittisen työryhmä ehdotti ainoaksi pakolliseksi kieleksi englantia.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Yllättävän vähän itsekritiikkiä harjoittavat kasvatustieteilijät, joiden hegemonia edelleen on voimissaan opettajankoulutuslaitoksissa (OKL: luokanopettajat ja aineenopettajat) ja sen sisällöissä, ja sama itsekritiikin puute koskee maamme lukuisia OKL:ia, joilla käytännössä on monopoli kouluttaa opettajia peruskouluun ja lukioon.
Syyllisiä ovat mm. leikkaukset, ryhmäkoot, vanhemmat, tilakysymykset. Kukas ne "huonot opettajat" kouluttaa? Kuka laatii ne huonosti toimivat OPS:it?

Ihmisiä (koululaisia/ opiskelijoita) ei OKL:ssa kutsuttu ihmisiksi tai lapsiksi vaan "oppijoiksi". Pudokkaat olivat erityispedagogisia ongelmia. Ihmisen kokonaisuutta, persoonaa ja yksilön luovuutta ja erilaisuutta ei uskallettu tunnustaa merkittäväksi voimavaraksi. Ihmismielen insinöörit alkoivat pahimmassa tapauksessa määritellä, millaisia meidän tulisi olla.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Tänään Hesarissa oli yhteenveto professori Välijärven johdolla tehtävän "Oma linja" - tutkimushankkeen esittelystä. Otan siitä muutaman esimerkin, joka kertoo tilanteesta. On tunnistettu ongelma, että nuoret kehittyvät eri tahtiin ja pohditaan sitä, että koko vuosiluokan ei tarvitse saavuttaa samaa tasoa. Keinona ehdotetaan yksilöllistä "oma linja" - opiskelua. Ei siihen riitä opettajien resurssit. Ratkaisu on tasokurssit, joita oppilas ei valitse, vaan joille joudutaan ja päästään koulumenestyksen mukaan. Peruskoulun vaatimukseksi riittää, että kaikilla on samat mahdollisuudet. Jos ei halua eikä pysty, niin ei sitä voida opettajien toimesta vääntää kohdalleen. Nyt teeskennellään, että kaikki on hyvin, kun kaikki on viety saman opetussuunnitelma mukaisesti läpi. Todellisuudessa 25-30 % on pudonnut ja pyörii koulun jälkeen syrjäytymisputken päässä.

Välijärvellä on vahvasti ideologinen näkemys, että yläkouluikäisiä ei tule rasittaa suurilla tulevaisuuden valinnoilla. Näin kuitenkin tapahtuu, että noin puolet jatkaa lukiossa ja sille ei mikään ideologia voi mitään. Välijärven ratkaisuehdotukset ovat utopistisia, koska tosiasioita ei tunnusteta, vaan keskitytään puhumaan yksilöllisestä koulusta. Sääliksi käy opettajia - ja oppilaita.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Onko sinulla mitään konkreettisia, ajantasalla olevia kokemuksia nykykoulusta? Kirjoituksessasi on niin paljon puutaheinää, että epäilen.

Vai 'tuntuu', että vasemmistopuolueet ovat koulujen arvostelukulttuurin takana? Miltä se mahtaa tuntua? Onko mitään perusteluja? Ihan tiedoksi vaan, että Opetushallitus on ollut Kokoomuksen läänitys jo parikymmentä vuotta.

Yläastetta ei muuten nykyään ole, puhutaan yhtenäisestä perusopetuksesta ja yläkoulusta, mitään virallisia loppukokeita, joiden perusteella esim. päättöarvio tehtäisiin, ei suomalaisessa perusopetuksessa ole, kaikkia ei yritetä survoa läpi samanlaisesta opetussuunnitelmasta, vaan on paljon henkilökohtaista ohjaamista, yksilöllistämistä, tukitoimia, jopa mukautuksia jne jne.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

En ole kirjoittanut, että peruskoulun lopussa olisi loppukoe, vaan olen esittänyt, että sellainen pitäisi olla. Kirjoituksestasi saa sen kuvan, että peruskoulu on jo nyt henkilökohtaisesti räätälöity. Tarkoittaako tämä sitä, että virallisesti tunnustetaan, että matematiikan numerot eivät millään tavalla vastaa toisiaan? Jos näin olisi, niin peruskoulujen päättötodistuksilla ei olisi mitään vertailukelpoisuutta. Miten niiden perusteella voitaisiin hakea toisen asteen opintoihin? Voitko valaista tätä ristiriitaa?

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Esa Mäkinen. Voitko tarkentaa, mitä puuta heinää kirjoituksssani on. Sellaisen heiton voi laittaa, minkä tahansa blogin sisällöstä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset