Antero Ollila Aika on totuuden puolella

Talvisodan ihmettä ei ollut tutkija Antti Hietalahden mukaan

 Hesari kirjoitti tänään kulttuurisivuillaan näyttävästi tutkija Antti Hietalahden oleellisimmista tuloksista talvisodan taustoista, joita hän julkaisee kirjassaan Talvisodan salainen strategia. Teos ilmestyy kauppaan Otavalta 9.9.16.  Periaatteessa tämä kirjoitus tulisi julkaista HS:n mielipidepalstalla, mutta useat kokemukseni osoittavat, että HS on niin herkkähipiäinen, että se ei julkaise kritiikkiä omista tärkeistä artikkeleistaan.

Teoksen ydinsanoma on siinä, että Saksa halusi niin kovasti Petsamon nikkeliä, että sillä olisi ollut ratkaiseva vaikutus talvisodan alkuun, sodankäyntiin ja lopputulokseen. Olen sitä mieltä, että Hietalahden esiin tuomat seikat eivät tue tätä väitettä kuin hieman lopputuloksen eli välirauhan osalta.

Kuten tiedämme, niin Saksa ja Neuvostoliitto tekivät 23.8.1939 ns. Molotov–Ribbentrop-sopimuksen, jonka myötä Suomi kuului NL:n etupiiriin. Tämä johti talvisodan alkamiseen 30.11.1939 ja Suomi jäi yksin huonosti varustautuneena.

Heikki Ylikangas on jo tuonut esiin sen seikan, että Herman Göring rohkaisi Suomea tekemään erillisrauhan: ”Muistakaa, että teidän on tehtävä rauha millä ehdoin tahansa. Takaan, että kun lyhyen ajan kuluttua lähdemme sotaan Venäjää vastaan, saatte kaiken takaisin korkoineen.” Tämä lupaus olisi annettu Toivo Kivimäelle Berliinissä 22.2.40. Kaikki historioitsijat eivät ole tätä hyväksyneet. Pidän tätä kuitenkin mahdollisena ja uskottavana.

Suomi teki välirauhan NL:n kanssa 13.3.1940 eli 2,5 viikkoa Berliinin tapaamisen jälkeen. HS:n artikkeli päättyy Hietalahden toteamukseen, että ”maailmanpolitiikassa ei tapahdu ihmeitä, eikä siitä ollut talvisodassakaan kysymys”. Yleisen käsityksen mukaan talvisodan ihmeellä tarkoitetaan sitä, että pieni Suomi pystyi taistelemaan NL:a vastaan ja torjumaan maansa miehityksen, joka oli kirjoitettu NL:n strategiaan.

Hietalahti ei pysty tuomaan yhtään seikkaa esiin, joka osoittaisi, että Saksa olisi jotenkin auttanut Suomea sotaponnisteluissa, vaan se oli korostetun puolueeton M-R-sopimuksen mukaisesti. Hietalahden kirjan nimi viittaa talvisodan salaiseen strategiaan. Kysyn, että minkä osapuolen salaiseen strategiaan? Ei ainakaan Suomen tai NL:n. Jäljelle jää vain Saksa. Saksan strategia oli naulattu kiinni M-R-sopimukseen.

Saksa ei voinut mitenkään ennalta arvata, että Suomi ei joutuisikaan NL:n miehittämäksi ja siinä menisi myös Petsamon nikkeli. Saksa mielestäni reagoi tilanteeseen ja paljasti arkaluontoisen suunnitelmansa Suomelle, että Saksa vielä hyökkää NL:oon. Tällä kannanotolla on voinut olla vaikutusta Suomen haluun tehdä välirauha, koska revanssimahdollisuus oli tuotu esiin. Painavampi fakta oli kuitenkin se, että Suomi oli lähtenyt helmikuun lopussa rauhantunnusteluihin, koska sotatilanne rintamalla oli lähellä luhistumista.

Strategia on alun perin sotatermi, jolla tarkoitetaan suunnitelmaa voittaa sota. Hietalahden väite salaisesta talvisodan strategiasta on mielestäni puhtaasti myyntitemppu ja väitteelle ei löydy mitään todisteita kummankaan sotaosapuolen eikä edes Saksan osalta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (83 kommenttia)

Käyttäjän raffu kuva
Rafael Rantala

Kannattaa lukea Suomen marsalkan muistelmat (ISBN 951-1-1-13001), jossa Mannerheim varsin yksityiskohtaisesti tuo joukkojen määrät ym. poliitiset tekijät tuolta ajalta esiin.
Valitettavasti punaviherkommunistit (mm. Hesari) ei historiaa tunne saati kunnioita tai ole oppineet siitä mitään.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro

Mannerheim: Lisäksi sanoin olevani varma siitä, että Neuvostoliitto, jos se vain halusi, ei kaihtaisi ajamasta tahtoaan lävitse asevoimin. Se oli perinyt tsaarin-Venäjän panslavistiset asenteet, vaikka ne olikin nyt verhottu Kominternin ideologiaan. Ulkopoliittinen tilanne oli erinomaisen edullinen venäläisten ekspansiolle.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

J. Aro (5): "Ulkopoliittinen tilanne oli erinomaisen edullinen venäläisten ekspansiolle."
Näin saattoi Putinkin arvioida, kun ryhtyi kuhunkin viimeaikojen sotaseikkailuistaan. Sama laajentumisaate siihen liittyvine tekosyineen toimii edelleenkin Venäjän politiikan taustalla.

Käyttäjän arojouni kuva
Jouni Aro Vastaus kommenttiin #8

Ei pantteri pääse raidoistaan. Suomella on kuitenkin ollut historian tuntemusta taustalla. Venäläisten kanssa kannattaisi käydä kauppaa.

Viime sotien alueluovutusten osalta neuvottelut eivät ottaneet sujuakseen, vaikka Suomi yritti vielä viimeisinä vetona vetää joukot riittävän kauaksi Pietarista, mikään ei auttanut.

Krimin niemimaa on ja kuuluu Venäjälle, tuntuu venäläisten asenteissa olevan. Tämä tietenkin rohkaisi Putinin ulkopoliittista vetoa.

Jukka Laine

Vuorisjärvi Esko väitöskirja, ''petsamon nikkeli kansainvälisessä politiikassa'' avaa asian. Antti Hietalahden päätelmää tukee moni asia.

Saksa joutui kauppasaartoon 3.9.1939 länsivaltojen sodanjulistuksen jälkeen. Hitler tajusi menneensä ansaan astuttuaan Puolaan. Saksa tarvitsi nikkeliä, koska kanadalais-englantilainen nikkeliyhtiö tuotti 90% nikkelistä ja sotakauppalakien takia ei Saksalle ollut nikkeliä saatavana. Vuodesta 1936 alkaen englantilaiset olivat pyrkineet eristämään Saksan sotatarviketuotantoon käytettävistä raaka-aineista.

'' Syyskuussa 1939 suomalaisten ollessa Berliinissä kauppaneuvotteluissa saksalaiset ottivat Petsamon nikkelin esille. Saksalaiset esittivät toiveen, että Suomi ottaisi kaivosalueen haltuunsa ja luovuttaisi alueen tai myisi tuotannon Saksalle. Saksan tarve oli selvä: se oli aloittanut hyökkäyssodan, mutta sen nikkeliomavaraisuus syksyllä 1939 oli vain 5 prosenttia.[8]

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolosjoen_kaivos

Englantilaiset halusivat estää Suomen saksalaissuuntauksen ja Stalin aloitti alueneuvottelut joiden tavoitteena oli irroittaa Suomi Saksasta ja estää nikkelin joutumisen saksalaisten käsiin.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Hyvinkin voi olla niin, että saksalaiset tajusivat nikkelitilanteensa vaikeuden syyskuussa 1939, mutta se oli silloin reagointia syntyneeseen tilanteeseen. Strategia tarkoittaa pitkän aikavälin suunnitelmaa. Vaatii saippuaoopperan käsikirjoitusta väittää, että Saksa oli suunnittelussaan olettanut, että Suomi pärjää sodassa NL:a vastaan ja sitten he puuttuvat tilanteeseen.

Hietalahden väite salaisesta strategiasta, joka on hänen tutkimustyönsä ydin, ei ole perusteltavissa. Saksa rupesi tukemaan Suomen talvisodan lopettamista välirauhaan vasta sodan loppuhetkillä, kun tilanne oli jo ajautunut Suomen kannalta rauhan tekemiseen.

Talvisodan ihmettä Saksan toimenpiteet eivät auttanet millään tavalla vaan pikemmin päin vastoin.

Jukka Laine

Onko Sinulla lähdeviitteitä Neuvostoliiton ja Saksan välisistä keskusteluista Talvisodan alla/aikana?

Jukka Nevakivi kysyy ''apu, jota ei annettu'' uudistetussa painoksessaan että miksi NL ei tuhonnut Kalasjoen kaivoksien rakennuksia ja jättivät alueen suomalaisille vapaaehtoisesti?

Ilmeisesti olet lukenut Esko Vuorisjärven Helsingin yliopistossa tarkastetun painoksen, mutta johtopäätöksesi ovat aika omituiset. Siinä teoksessa kerrotaan tarkkaan neuvotteluiden etenemisestä.

Myös Jukka Nevakivi kuvailee Talvisodan alusaikaa ja miten Stalin sai Rooseveltiltä tukea jo vuodesta 1938 alkaen. Nevakiven mukaan Molotov-Ribbentrop sopimus oli tarpeen, jotta NL ei jäänyt kahden tulen väliin,Japanin ja Saksan. Sopimuksen avulla se olikin Hitler joka jäi kahden tulen väliin ja Saksa kauppasaartoon. Jo samana päivä 3.9.1939 Berliinissä virkamiehet esittelivät Hitlerille korvaavan suunnitelman raaka-aineiden mm. nikkelin saamiseksi, kun länsivaltojen sodanjulistus oli tullut. Suomi sai nikkeliässän ja Stalinin alueneuvotteluille naurettiin yleisesti. Kekkonenkin ihmetteli miten hyökkäys alkoi ennen virka-aikaa.

NL löi Japanin kesällä 1939 toisen maailmansodan suurimmissa panssaroiduissa taisteluissa. Täytyy olla melkoinen saippuaooppera kun NL ei pärjännyt Suomelle. Stalin pienensi kenraalien ehdottamaa joukkomäärää kolmannekseen ja joukoilla oli tarkat rajat mihin asti sai edetä. Mitä oli Saksan kanssa sovittu. Sitä ei tiedetä, mutta se tiedetään ettei Saksaa haluttu ärsyttää ja NL antoi rauhanteossa nikkelikaivokset vapaaehtoisesti pois.

http://tuomioja.org/kirjoitukset/2005/08/uusi-asia...

https://en.wikipedia.org/wiki/Battles_of_Khalkhin_Gol

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #22

"...joukoilla oli tarkat rajat mihin asti sai edetä."

Joo, Pohjanlahtea ei saanut ylittää, mutta Oulun kaupungin kartat olivat mukana. Arveletko, että Stalin lähetti ukrainalaiset Raatteen tielle häviämään?

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #33

Ja aattele ne kartat oli painettu Hämeenlinnassa Kariston kirjapainossa ja Suomeksi!

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #22

Tuomiojan lukeman kirjeen aitoutta en epäile, enkä Göringin suunnitelmaa h e l m i k u u s s a. Mutta ihan mahdotonta on kuvitella, että saksalaiset olisivat s y k s y l l ä uskoneet suomalaisten pärjäävän niin hyvin niin pitkään.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #34

Saksalaiset aloittivat syyskuussa 1939 kauppaneuvottelut suomalaisten kanssa Berliinissä vaikka länsivaltojen sotakauppalakien takia Saksa oli kauppasaarrossa (suomalaiset rikkoivat kansainvälistä lakia hei!). Suomen hallitus lupasi syksyllä 1939 myös Lontooseen ettei Petsamon nikkeli joudu saksalaisille. Ja Lontoo painosti Stalinia ratkaisemaan Suomen kysymyksen. Stalin ei taas halunnut hermostuttaa saksalaisia. Ja meidän tulkinta on että kyse oli Suomen itsenäisyydestä. Samaan aikaan juutalaisia poltettiin uuneissa ja Tanska ja Norja joutuivat miehitetyiksi. Se on oma napa ihmisellä lähin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #39

# 39.: Jos länsimaat julistavat Saksan kauppasaartoon, ei kai se vielä tee asiasta "kansainvälistä lakia"? Oman pesän tuhriminen on Sinulle varmaan tässäkin tärkeintä?

"Ja Lontoo painosti Stalinia ratkaisemaan Suomen kysymyksen." Syksylläkö 1939? Mitä hourailet?

"Samaan aikaan juutalaisia poltettiin uuneissa ja Tanska ja Norja joutuivat miehitetyiksi."

No ei varmasti vielä 30.11.1939 - 13.3.1940. Otapa selvää tapahtumien kronologisesta järjestyksestä.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #57

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kristalliy%C3%B6

Syyskuussa 1939 Berliinissä Suomi ja Saksa neuvottelivat Petsamon nikkelistä. Ja Lontoo painosti Suomen hallitusta ettei nikkeli joutuisi Saksan käsiin. Ja Stalin aloitti alueneuvottelut Suomen kanssa vähentääkseen saksalaissuuntausta Suomessa. Vuorisjärvi pohtii asioiden yhteyksiä toisiinsa. Talviselkkauksella haluttiin punaiset liikkeelle Suomessa hallitusta vastaan.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #61

Linkkisi viittaamana Kristalliyönä, marraskuun 9. ja 10. päivän välisenä yönä 1938 rikottiin ikkunalasia, mikä on kyllä eri asia kuin väittämäsi juutalaisten polttaminen uuneissa. Kummallakaan ei ole yhtään mitään tekemistä Suomen talvisodan kanssa.

"Lontoo painosti Suomen hallitusta ettei nikkeli joutuisi Saksan käsiin" on aivan luonnollinen ja uskottava pyrkimys siinä tilanteessa, "Lontoo painosti Stalinia ratkaisemaan Suomen kysymyksen" on hölynpölyä ellet voi osoittaa, millä tavalla painosti.

"Stalin aloitti alueneuvottelut Suomen kanssa vähentääkseen saksalaissuuntausta Suomessa... Talviselkkauksella haluttiin punaiset liikkeelle Suomessa hallitusta vastaan" on kommunistista historian sepitettä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #61

Kätevä passiivi tuo "haluttiin". Tietenkin Stalin olisi halunnut suomalaisen työväenliikkeen apulaisekseen, olisihan se helpottanut miehitystä.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #22

"Jukka Nevakivi kysyy ''apu, jota ei annettu'' uudistetussa painoksessaan että miksi NL ei tuhonnut Kalasjoen kaivoksien rakennuksia ja jättivät alueen suomalaisille vapaaehtoisesti?"

"NL antoi rauhanteossa nikkelikaivokset vapaaehtoisesti pois."

* * *

Eihän Kolosjoella Moskovan rauhaa tehtäessä 1940 ollut mikään toimiva kaivos, kuten aivan hyvin selviää viestissä # 2. antamastasi Wikipedian linkistä. Vasta kesäkuussa 1942 päästiin aloittamaan koekäyttö.

Nikkelikaivoksen rakentaminen arktisissa oloissa ei tuolloin ollut teknisesti mikään helppo juttu edes Neuvostoliitolle. Stalin päätti siksi ottaa kaivoksen NL:lle vasta myöhemmin, sitten kun se oli saatu valmiiksi ja tuotantoon.

Käyttäjän ilkkasiren62 kuva
Ilkka Sirén

Wikipediasta koskien Kolosjoen malmiesiintymää Petsamossa:

"Vuodesta 1933 lähtien käydyt neuvottelut Incon kanssa olivat pitkät ja perusteelliset, mutta sopimus hyväksyttiin kesäkuussa 1934. Tässä vaiheessa malmio arvioitiin kaksinkertaiseksi alkuperäiseen laskelmaan verrattuna. Sopimusosapuolina olivat Suomen valtio ja Incon Britanniaan rekisteröity tytäryhtiö Mond Nickel Company. Mond sai viideksikymmeneksi vuodeksi oikeuden Kolosjoen malmioon. Suomen laki vaati kaivostoiminnan toteuttamiseen suomalaisen yhtiön, joten Mond perusti tytäryhtiön Petsamon Nikkeli Oy. Sopimukseen sisältyi sodanuhkapykälä, jonka mukaisesti Suomi saattoi kriisiaikana ottaa kaivokset haltuunsa yhteiskunnan huoltovarmuuden turvaamiseksi. "

Olen Antero Ollilan kanssa samaa mieltä. Saksan ja monen muunkin diktatuurin päätöksenteko saattaa olla nopeaa mutta huonosti harkittua. Hitler lähti soitellen sotaan ja nikkelin puute oli epämiellyttävä yllätys. Talvisota Saksan nikkelin tarpeisiin on kyllä kaukaa haettua.

"Vaatii saippuaoopperan käsikirjoitusta väittää, että Saksa oli suunnittelussaan olettanut, että Suomi pärjää sodassa NL:a vastaan ja sitten he puuttuvat tilanteeseen."

Aivan. Voimasuhteet olivat sitä tasoa, että ulkomaiden media piti kunniakkaana saavutuksena sitä, jos Suomi kestää kaksi viikkoa Neuvostoliittoa vastaan. Suomen joutuminen Neuvostoliiton alusmaaksi olisi tyrehdyttänyt nikkelin saannin Suomesta.

Toisaalta, Saksan olisi pitänyt miettiä sitäkin tilannetta, että Suomi olisi rökittänyt Neuvostoliiton oikein kunnolla....noh se on sitä saippuaoopperaa.

Saksa olisi voinut pyrkiä elokuussa 1939 neuvottelemaan Suomen pois Molotov-Ribbentrop-sopimuksesta ja saamaan nikkeliä tätä kautta. Suomen valtio olisi voinut sodanuhkaan vedoten ottaa kaivokset haltuunsa ja toimittaa nikkeliä Saksalaisille. Koko Talvisotaa ei olisi tarvittu ja Saksa olisi saanut nikkeliä....

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #24

Itse lainasin joskus Vuorisjärven tutkimustulokset Käpylän kirjastosta. Se oli mielenkiintoista luettavaa vaikka sisälsi sitä pakollista itsenäisyysdiipadaata.

Itse en tiennyt esimerkiksi Hitlerin asettamista talouspakotteista suomalaisille ankarana pakkastalvena 41-42 kun Neuvostoliiton esittämän rauhantarjouksen oli suomalaisille esittänyt Yhdysvallat. Täällä sodittiin ja purtiin pettuleipää ja keiteltiin pakastuneita perunoita.

Enkä sitäkään tiennyt ettei Saksa sallinut korkeampaa jalostusastetta aliroduille, joten siksi Petsamostakin nikkeli piti kuljettaa rautamalmina Saksaan aluksi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

On ilmiselvää, että Neuvostoliiton ensisijainen tarkoitus oli Suomen valtaaminen kokonaan. Lukuisat yksityiskohdat puhuvat sen puolesta eikä Kuusisen hallitus ollut yksi niistä vähäisimmistä.

Kun siihen aikaan maailmassa ei käyty mitään muuta sotaa, vaan Neuvostoliitto pystyi täysipainoisesti keskittymään vain Suomi-projektiin, talvisodan kulkua voidaan kyllä hyvästä syystä pitää ihmeenä.

Jos rauhaa ei maaliskuussa 1940 olisi solmittu, olisi sodan lopputulos ollut kysymysmerkki puolin ja toisin. Suomi olisi saattanut alkaa saada länsimaiden apua enemmälti ja toisaalta ilman sitä Suomi oli jossain vaiheessa nääntynyt ylivoiman edessä.

Tässä mielessä oli hyvä, että rauha tehtiin, jopa raskailla ehdoilla, eikä kommunisti Hella Wuolijoen panostusta rauhanneuvottelujen alkamiseksi tapaamisissa suurlähettiläs Kollontain kanssa Tukholmassa voida myöskään sivuuttaa merkityksettömänä.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto

Tuossa on syytä ottaa huomioon se, että kykenisikö Saksa valloittaamaan Norjan ja Ranskan kuten se historiallisesti teki keväällä 1940. Norjan joutuminen Saksan haltuun katkaisisi länsimaiden huoltoreitin Suomeen. Ranskan valloitus poistaisi ranskalaiset sodasta ja ajaisi britit takaisin saarelleen. Tämän takia rauhan solmiminen keväällä 1940 oli erittäin hyvä asia jälkiviisaasti ajateltuna.

Suomi soti talvisodan erittäin hyvin kun ottaa huomioon mitä resursseja maallamme oli käytössään. Tämän lisäksi kylmät ja lumiset talviolosuhteet suosivat suomalaisia sotilaita, jotka osasivat ja pystyivät liikkumaan metsissä suksien avulla. Puna-armeijan keskeinen ongelma oli se, että heillä ei tuolloin ollut Suomea vastaan joukkoja, jotka oli koulutettu taistelemaan arktisissa olosuhteissa ja heidän joukkonsa oli useasti myös sidottu maanteihin kuten esim. Raatteen tiehen.

Jos otetaan avuksi Sun Tzu:n sotataidon XI kappale eri taistelumaastoista, niin voidaan sanoa, että puna-armeijan sotilaat taistelivat vaikeassa maastossa tai jopa epätoivoisessa maastossa:

http://classics.mit.edu/Tzu/artwar.html

Sen sijaan suomalaiset sotilaat taistelivat olosuhteissa, johon he osasivat sopeutua ja hyödyntää. Suomalaiset sotilaat saattoivat myös tuntea maaston paikallisia piirteitä paremmin ja hyödyntää niitä kun taas puna-armeija on tieverkkon sidottu ja ajoneuvojen pitäminen liikuntakykyisinä talvipakkasissa oli haastellista kun paksut hanget estivät kävelemisen maastossa. Tällöin talvisotaa ei voida pitää ihmeenä, vaan neuvostoliittolaisen epäpätevyyden loogisena seurauksena johtuen Stalinin puhdistuksista upseeristossa.

Kun katsotaan voimasuhteita, niin talvisotaa voidaan pitää ihmeenä. Sen sijaan kun ajatellaan sodankäynnin logistiikkaa, niin puna-armeija oli huonosti varustettu talviseen sodankäyntiin. Suomen kannalta kevään edetessä 1940 Suomen tilanne olisi huonontunut dramaattisesti niin lumen sulaessa kuin myös Ranskan kaatuessa. Jos Stalin olisi ollut fiksu, niin hän olisi hyökännyt Suomeen keväällä 1940 parempien sääolojen takia. Meidän onneksi hän ei ollut niin fiksu.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Maaston vaikeus neuvostoliittolaisille korostui ennen kaikkea Laatokan pohjoispuolen Karjalassa, jossa suomalaiset hyödynsivät hiihtotaitoaan ja maastokelpoisuuttaan.

Kannaksella Suomen pelasti ainoastaan vahva linnoitus, jota oli rakennettu jo hyvissä ajoin.

Käyttäjän petriluosto kuva
Petri Luosto Vastaus kommenttiin #7

Pitää paikkansa. On kuitenkin syytä muistaa, että Mannerheim-linja oli paljon heikommin linnoitettu kuin esim. Maginot-linja. Kannaksellakin suomalaisia auttoi niin kylmä sää, puna-armeijan huonot taktiikat, Suomen laadukas tykistö ja toimiva radiotiedustelu. Luultavasti Suomen suurin ongelma oli pula sotatarvikkeista.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #9

Tykistöä oli todella vähän ja niistä puolet museotavaraa. Niihin ei ollut ammuksia ja siksi venäläiset saivat suuren osan Suomea itselleen.

Puolustusmäärärahoja oli leikattu moneen kertaan. Tilanne oli silloin sama kuin nyt.

Historia toistaa itseään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #10

Venäläiset saivat suuren osan Suomea itselleen vain rauhanneuvottelujen tuloksena. Kannaksella tapahtui vasta loppuvaiheessa rajoitettu läpimurto. Laatokan pohjoispuolella Kollaalla ei silloinkaan ja jokainenhan tietää kuinka Raatteen tiellä kävi.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen Vastaus kommenttiin #10

Tilanne ei ole aivan sama, politiikan asetelmat ovat muuttuneet niistä ajoista. Puolustusmenojen leikkaajia olivat ne, joiden mielestä valtion aparaatti on pidettävä pienenä ja verotus matalana.

Pekka Iiskonmaki

''On ilmiselvää, että Neuvostoliiton ensisijainen tarkoitus oli Suomen valtaaminen kokonaan. Lukuisat yksityiskohdat puhuvat sen puolesta eikä Kuusisen hallitus ollut yksi niistä vähäisimmistä.''

Paljonko nämä neilikat saivat verovaroja tähän ''tutkimukseen?''

Vapaussota on vääristelty sisällisodaksi. Suomen hallituksen armeija taisteli venäläisiä joukkoja vastaan, ja niihin oli liittynyt ruoka ja -rahapalkalla roskaväki. Miten se voi olla sisällissota?

Ei Suomalaiset olisi alkaneet taistelmaan keskenään ilman venäläisiä joukkoja ja selvinpäin.
Kieltolaki tehtiin heti, että saatiin rikollisuus kukoistamaan.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin

"Suomen hallituksen armeija taisteli venäläisiä joukkoja vastaan, ja niihin oli liittynyt ruoka ja -rahapalkalla roskaväki. Miten se voi olla sisällissota?"

Minusta ei kannattaisi julistaa mikä ei pidä paikkaansa. Olet asettanut itsesi naurunalaiseksi, kun venäläiset joukot itseasiassa lähtivät ampumatta laukaustaan ja monet varuskunnat antautuivat niin sanotuille "Suomen hallituksen joukoille". Jossakin tutkimuksessa oli tehty johtopäätös, että venäläisiä palveli punaisten puolella noin 1500 miestä. Esimerkiksi Ahvenanmaalla oli yhteen aikaan kolmen eri valtakunnan joukkoja, sulassa sovussa. Saksan, Venäjän ja Suomen armeijoita. Venäläiset lähtivä saarelta ihan omin voimin.

Mitä tulee Petsamoon, niin Molotov ilmoitti välirauhan aikana Nl:ton hallituksen olevan kiinnostunut muodostamaan yhteisen Petsamon nikkelin halltuksen suomalaisten kanssa. Tätä neuvoteltiin aina Jatkosodan alkuun saakka. Ryti ja kumppanit antoi Nikkelin kokonaisuudessaan natseille. Noh Pariisin rauhansopimuksellla se sitten annettiin Stalinille.

Ruotsalaiset antoivat nin ikään omat malmivaransa natsihallinnolle. Tämäkin episodi olisi muuttanut muotoaan, jos Ranskan ja Iso-Britannian maihinnousu Norjaan olisi jollakin keinolla onnistunut. He suunnittelivat noin 15 000 miehen sotilasosastoa Norjaan ja ottavan pohjois-ruotsin silloiset malmikentät haltuun. Samalla olisimme saaneet jotaikin sotilaita omaan talvisotaamme.

Muutamaa kuukautta myöhemmin natsit oli valloittanut Ranskan ja muun muassa Norjan, myös Englannin sotajoukot oli työnnetty kanaalin toiselle puolelle..

Pekka Iiskonmaki
Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Rafael Rantala. Jos etsii "salaisia motiiveja" Hesarin näyttävään Hietalahden kirjan esiintuomiseen, niin sellaisia voi löytää. Hietalahden pääväite on, että talvisodan ihmettä ei ollut, vaan kaikki oli suurvaltojen Saksan ja NL:n strategista suunnitelmaa, jonka perusteella myös talvisodan lopputulema olikin Saksan ansiota.

Taustalla voin nähdä Nato-ryhmittymän ideologiaa, että pieni valtio kuten Suomi, on täysin suurvaltojen pelinappula. Sen vuoksi Suomenkin on valittava nykyoloissakin puolensa eli Nato, koska muutoin paha Venäjä tulee nielaisemaan Suomen ihan miten tahtoo.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin

Eipä kannata vetää liian nopeita johtopäätöksiä. Kyllä saksalaiset pysyivät visusti erossa meidän ja Neuvostoliiton välienselvittelystä. Omaa tyhmyttämme aloitimme sodan joka oli koitua kohtaloksemme. yli 20 000 kaatuneen jälkeen heitimme pyyhkeen kehään ilman, että olisimme pystyneet jatkamaan sotaa loppuun saakka. Jopa Hitler piti tätä täysin turhana,kun valitteli tätä eräässä kirjeessä Mussolinille. Nuo kaatuneet olisivat olleet arvokkaita sotilaita jatkososdn aikana.

Mitä tulee tuohon Nato-juttuun niin se on tuulesta temmattu väite. Meillä ei olisi ollutmitään hätää kesällä 1941, kun operaatio Barbarossa alkoi.Stalin yritti jo kesällä 1941 välirauhaa meidän kanssa, mutta emme kuunnelleet. Myös asemasota vaihe on kummallinen välivaihe sodan käynnin aikana. Joissakin lähteissä väitetään Stalinin tarjonneen meille kolmeen eri kertaan mahdollisuutta rauhaan, mutta vasta kesällä 1944 olimme tarpeeksi kypsiä siihen.Silloinkin Yhdysvallat puhui Stalinin ympäri, ettei meitä miehitettä. Viipurin jälkeen puna-armeijan joukkoja vietiin sotimaan Saksaa vastaan. Mitään ihmettä ei tapahtunut, vaan puna-armeijalla ei ollut edes joukkoja miehittämistä varten, vaan meidät haluttiin irtaantuvan itse sodasta.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

"Joissakin lähteissä väitetään Stalinin tarjonneen meille kolmeen eri kertaan mahdollisuutta rauhaan, mutta vasta kesällä 1944 olimme tarpeeksi kypsiä siihen."

Varmaankin neuvostolähteissä.

Stalinin tarjous oli ehdoton antautuminen, johon ei onneksi sentään suostuttu: sehän olisi merkinnyt Baltian maiden kohtaloa ja suomalaisten kansanmurhaa.

Mikä muutti asian, oli Tali-Ihantalan torjuntavoitto, joka kypsytti, mutta ei suinkaan suomalaisia vaan Stalinin. Vasta sen jälkeen oli neuvoteltu aselepo ja rauha mahdollinen ilman neuvostomiehitystä.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #29

Suomen irroittaminen toisesta maailmansodasta kuitenkin suunniteltiin ja jopa aika pitkälle myös määriteltiin Neuvostoliiton ja sen länsiliittolaisten neuvotteluissa v. 1943. Amerikkalaiset viestittivät useaan kertaan ja eri teitä Moskovaan, että he halusivat Neuvostoliiton säilyttävän Suomen itsenäisyyden. Jo maaliskuussa Neuvostoliiton Washingtonin suurlähettiläs Litvinov ilmoitti amerikkalaisille sodan päämääränä Suomen kohdalla olevan, ettei Neuvostoliitto aikonut kokonaisuudessaan miehittää Suomea, vaan halusi nähdä sen terveenä, itsenäisenä valtakuntana. Saman viestin suomalaiset saivat Tukholmasta Kollontayn välityksellä. Rajan Neuvostoliitto vaatisi kuitenkin kulkemaan suurin piirtein pitkin sitä linjaa, minkä neuvostojoukot olivat saavuttaneet talvisodan päättyessä v. 1940. Ratkaiseva liittolaisten keskinäinen sopimus Suomen tulevasta kohtalosta tehtiin Teheranin konferensissa joulukuussa v. 1943. Siellä Stalin ilmoitti, ettei hän aikonut riistää Suomelta riippumattomuutta, mutta saneli kuitenkin kovat ehdot: 1. Vuoden 1940 rauhansopimuksen palauttaminen voimaan. 2. Hanko tai Petsamo. Viimeksi mainittua ei vuokrattaisi, vaan se liitettäisiin pysyvästi Neuvostoliittoon. 3. Suomalaisten aiheuttamien vahinkojen 50-prosenttinen korvaaminen. 4. Välirikko Saksan kanssa. 5. Saksalaisten karkottaminen maasta. 6. Demobilisaatio.- Roosevelt ja Churchill hyväksyivät nämä ehdot, vaikka ensin Churchill oli vastustellut sotakorvausten vaatimista. - Kun uusi Suomen hallitus sitten keväällä v. 1944 tunnusteli Moskovasta rauhanehtoja, sai se kuulla sieltä kutakuinkin nämä samat ehdot. Niitä se ei voinut kuitenkaan hyväksyä, koska se katsoi, että saksalaisten internoiminen ei olisi mahdollista; se voisi johtaa siihen, että Saksa miehittäisi Suomen. Kesäkuun alussa Stalin huomautti USA:n Moskovan suurlähettiläs Harrimanille haluavansa jatkuvasti Suomen itsenäisyyden säilymistä. Mutta hän kuitenkin lisäsi, että suomalaiset "ovat harvinaisen hidasälyistä kansaa" ja siksi "järkeä on lyötävä moukarilla heidän päähänsä". Ja jo muutaman päivän päästä hän iskikin moukarilla Karjalan kannaksella.

http://www.kaapeli.fi/svs/historiaseminaari.htm

Osmo Jussilan tulkinta. Oma tulkintani on että Risto Ryti jatkoi epätoivoista sotaa sotasyyllisyys tuomion takia (hirttotuomioita annettiin) ja mm.Mannerheimiltä salattiin Kannaksen suurhyökkäys vaikka ruotsalaiset lähettivät tietoja Suomeen tulevasta suurhyökkäyksestä ja ihmettelivät mitä suomalaiset oikein tekevät ( Mannerheimin sihteerin kirjasta). Mannerheimiltä salattiin tuleva hyökkäys koska hänen pelättiin antavan antautumiskäskyn omin päin.

Ohto Manninen on kunnostautunut sanaleikeissä ''ehdoton antautuminen''. Onko sellaista sanaleikkiä aikanaan edes ollut. Joka tapauksessa kymmeniä tuhansia sankarivainajia ja vammautuneita syntyi kun epätoivoista sotaa jatkettiin, vaikka rauhanehdot tiedettiin.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #30

Teikäläisille historian neuvostotulkinta on tottakai ainoa kysymykseen tuleva, joten se siitä. Rytiä ja Mannerheimia panettelevat omat lisäykset loanheittoon puhuvat nekin puolestaan.

"Ohto Manninen on kunnostautunut sanaleikeissä ''ehdoton antautuminen''. Onko sellaista sanaleikkiä aikanaan edes ollut" on kyllä aika paksua vedätystä esitettynä "sitä pakollista itsenäisyysdiipadaata" nauttivassa hyvinvointi-Suomessa 2016, mutta leikki oli kaukana aikalaisilta silloin kun tosipaikassa ehdot lyötiin pöytään.

http://karjalankuvalehti.fi/sso/asiakirjat/antautu...

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #30

Suomalaiset tiesivät liittuotuneiden neuvotteluista ja sen lopputuloksista, kun porukka lähtivät pois. Suomella oli radiokuunteluasema Ankarassa, joten se pystyi kaappaamaan kaikki päätökset samantien.

Ei sillä määrällä mitä puna-armeija käytti kannaksen läpijuoksuun olisi vallattu koko Suomea, ellei meidän kenttäarmeija olisi romahtanut Saksalaisia(keskinen armeijakunta) vastaan Stalin keskitti kaksinkertaisen ylivoiman.

Meillä se oli 1:1,16 kuulemma..

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #44

Ahaa, että meneillään olevan maailmansodan strategisesti tärkeimpien neuvottelujen tulokset ne kailotettiin radiolla...

Pekka Iiskonmaki

#28
Suomi siis hyökkäsi Neuvostoliittoon. Jukka on todella hauska mies.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #36

Jos sinulle on epäselvää tämä, niin kerro miksi Pohjois-Suomessa oli yli 200 000 saksalaista sotilasta. Huvittavaa oli, että nämä marssivatyli silloisen rajan 2-3 päivää aikaisemmin mitä meikäläisten pti lähteä hyökkäämään.. Ei tietämättömyys ole syntiä,mutta jos sen tuo esille..

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #41

Suomen armeijahan hyökkäsi pohjoisessa saksalaisia vastaan. Eli Lapin sodassa hyökättiin omaan maahan! Ja neuvostojoukot antoivat ilmatukea suomalaisille pahimmissa paikoissa.

Sotakorvauksia määrättäessä katsottiin Lapin olleen saksalaisten hallussa, mutta Petsamon kaivoksista korvaukset maksamaan määrättiin muistini mukaan silti suomalaisille, koska Saksan korvaustaakka oli muutoinkin niin valtava.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #42

No juuri siksi, kun Stalin halusi vuonna 1940 Nikkelin osaomistajaksi tai sen hallitukseen myös Neuvostoliittolaisia jäseniä. Suomi pisti tekosyillä vastaan. Kun tuli 1947 niin se jouduttiin luovuttamaan juuri tästä syystä neukuille.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #45

#45
Minulla ei olisi mitään sitä vastaan, että Suomi olisi osa Venäjää.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

# 28 . "Omaa tyhmyttämme aloitimme sodan joka oli koitua kohtaloksemme." Jukka Wallinille aatetovereineen olisi tottakai ollut paljon mieluisampaa, jos Suomi olisi valinnut Baltian maiden tien ja saanut samanlaisen kohtalon.

Me muut voimme olla todella kiitollisia niille suomalaisille, jotka taistellen pelastivat maamme talvisodassa.

Jukka Laine Vastaus kommenttiin #48

Täytyy olla kiitollinen amerikkalaisille, briteille ja venäläisille että pelastivat meidät Hitleriltä. Kun Saksa kielsi suomalaisilta kaiken jatkojalostuksen, niin maamme pääomapiirit tajusivat mihin oli ryhdytty ja 1941 syntyi rauhanoppositio.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #56

# 56.: Kerrotko, missä ja milloin Saksa kielsi suomalaisilta kaiken jatkojalostuksen?

"Rauhanoppositiota" minä en kyllä ajoittaisi vuoteen 1941.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #48

Kommentillasi osoitat vain älyllisen mittättömyytesi

Balttian maiden kohtalo sinetöitin vasta Hitlerin Länsi-Euroopan valloitusretken alettua. Neuvostoliitolle riitti 1939 saadut sotilastukikohdat. Koko talvisota kansankunnalle tappio.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #62

Hienoa saada noin syvällistä kritiikkiä säkenöivillä älynlahjoilla varustetulta nerolta.

Neuvostoliitolle riitti 1939 saadut sotilastukikohdat, ja juuri siksihän se miehitti kaikki Baltian maat, lavasti "kansanäänestykset" ja teki niistä neuvostotasavaltoja vuosikymmeniksi. Ylivertaista logiikkaa, totisesti!

Talvisotaa ei päätetty Suomessa vaan Kremlissä, siinä kärsittiin tappioita mutta pitkän päälle olennaisesti vähemmän kuin Baltian maissa.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Eihän tutkija sano mitään ns. Talvisodan ihmeestä. Hän sanoo, että maailmanpolitiikassa ei tapahdu ihmeitä.

Sitäpaitsi, mitä edellytyksiä sinulla on tulevaa kirjaa lukematta väittää ammattimiehen päätelmiä virheellisiksi?
Eiköhän kannata odotella ja lukea se kirja ensin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo ihmeestä puhuminen on tietynlainen metafora, jota käytetään monessa muussakin yhteydessä. Puhutaan esimerkiksi Isalnnin talousihmeestä j.n.e., vaikka ei taloudessakaan ihmeitä tapahdu, kaikki on matematiikkaa.

Käsittääkseni blogistin tarkoitus oli kommentoida nimenomaan Hesarin artikkelia ja tehdä siitä johtopäätöksiä.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Esa Mäkinen. Sanatarkasti HS:n artikkelissa siteerataan Hietalahtea, että "Maailmanpolitiikassa ei tapahdu ihmeitä, eikä siitä ollut talvisodassakaan kysymys". Tämä lause on täysin tulkittavissa, että Hietalahti haluaa riisua talvisodalta peräkaneetin "Ihme".

Minulla on lupa niin kuin kenellä tahansa analysoida Hietalahden kirjassaan tuomia asioita. Viittaat ammattimiehiin tässä asiassa. Historiantutkijat ovat alansa ammattilaisia ja tuntuvat päätyvään erilaisiin johtopäätöksiin. Esimerkiki Ohto Manninen ei ole hyväksynyt Ylikankaan käsitystä siitä, että Göring suoraan neuvoi suomalaisia tekemään välirauhan, koska revanssi tulee.

Kritiikki on aina paikallaan, mutta sen pitää perustua blogissa esiin tuotuihin asioihin. Et tuo esiin yhtään tosiasiaa, jotka perustuisivat tähän itse aiheeseen tai esiin tuomiini seikkoihin.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin

"Göring suoraan neuvoi suomalaisia tekemään välirauhan, koska revanssi tulee" Oikeammin toimillaan pyrki estämään sodan. Jatkosodan alettua Göring palkittiin Suomen Valkoisen Ruusun suurristillä ketjui­neen..

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #63

Tässä kommentissa nyt ei ole logiikan hiventäkään. Estämään minkä sodan, helmikuussa 1940? Tietenkin Göring halusi Saksan ja Suomen hyökkäävän ennen pitkää Neuvostoliittoon yhdessä.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #71

Kun havaitsin virheen, en voinut enää muokata vastausta. Siis Görling yritti puhua järkeä ENNEN talvisotaa,eikä sen jälkeen. Tätä samaa mieltä oli myös Hitler, joka piti talvisotaa meidän kannalta turhana, ja sitä se oli. Typerä sota, jolla ei voitettu mitään, eikä se oikeastaan hyödyttänyt muuta kuin Stalinia, joka näki puna-armeijan puutteet.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #73

Mikäs tämän tiedon informaatioarvo on? Molotov-Ribbentrop -sopimuksellahan etupiirit oli jaettu. Totta helkkarissa Göringin(kin) mielestä helpointa olisi ollut, ettei Suomi turhaan sodi, kun asioista on jo päätetty.

Tämän ketjun kannalta olennaista on, että talvisodan, sanotaanko nyt sitten "yllätys" eikä "ihme", sai Göringin antamaan uuden neuvonsa helmikuussa 1940.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #74

Mitä sitten jos oli etupiirijako. Eihän M-R sopimuksessa puhuttu valtoiden miehittämisestä mitään, vaan sopijaosapuolet saivat toimia naapureitten suhteen miten halusivat. Stalinin vaatimukset eivät olleet meidän silloisille päättäjille mitää uusi asia, vaan siitä keskusteltiin pitkin 1930-lukua.

Stalinilla oli huoli Leningradin alueen turvallisuudesta. Myös Viipuri ja sen lähialueet eivät olleet tosiasiassa kuuluneet koskaan varsinaisesti Suomeen, vaan alue oli jaettu Ruotsin ja Venäjän välillä jo 1700-luvulla. Tsaari liitti alueen suuriruhtinaskuntaan 1812 ja Itsenäselle Suomelle vasta 1920-luvulla Tarton rauhan jälkeen. Siten väestö oli karjalaisia, mutta Venäjän tsaarin alamaisia 1918 saakka.

Karjalan kannaksella oli aina vuoteen 1918 myös puhtaasti venäläisiä. Terijoen huvilat omisti pietarilaiset rikkaat kauppiaat. Suomalaiset oli siellä piikona ja muina palvelusväkenä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #75

Voisin vastaavasti kertoa vaikka talviolympialaisten historiasta ja se liittyisi asiaan yhtä paljon. Give it a rest, kuten meillä lännessä sanotaan.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Hitlerin Saksaa sitoi Molotovin-Ribbentropin sopimus, joten talvisodassa Saksa oli Neuvostoliiton liittolainen eikä pelkästään katsellut sivusta. Saksa haittasi aktiivisesti Suomen sotaponnisteluja mm. estämällä Italiasta ostettujen Fiat G.50 -hävittäjien laivaamisen eteenpäin Itämerellä Stettinin satamasta, jonne ne oli tuotu Italiasta rautateitse kuljetuslaatikoissa. Lopulta ei auttanut muu kuin koneiden palautus rautateitse takaisin Pohjois-Italiaan, josta ne lastattiin Livornosta italialaiseen alukseen ja kuljetettiin Göteborgiin, jossa ne kokoonpantiin ja koelennettiin ennen siirtolentoa Suomeen.

Saksan aiheuttama viivytys esti osaltaan Suomen ilmavoimia saamasta täydennykseksi kipeästi kaipaamiaan hävittäjäkoneita torjumaan Neuvostoliiton ilmahyökkäyksiä, joiden pommituksissa kuoli siviiliväestöä ja tuhoutui rakennuskantaa -- osa näistä vain siksi, että Hitlerin Saksa pelasi tuolloin NL:n puolella.

Suurin "ihme" oli siinä, että Stalin teki maaliskuussa -40 Moskovan rauhan, vaikka hänellä oli edelleen ylivoima-asema ja Suomen puolustus oli luhistumisen partaalla.

Vaikka Englanti ja Ranska olisivatkin lähettäneet "retkikunnan" ensi sijassa ottamaan haltuun Ruotsin malmikentät, Stalinia kauhistutti ajatus siitä, että Puna-Armeija joutuisikin taistelukosketukseen brittien tai ranskalaisten kanssa, mikä veisi jatkossa pohjan pois hänen strategialtaan Hitlerin Saksaa vastaan.

Tuo "Suomen avustaminen" oli kuitenkin jo niin pitkälle konkretisoitumassa, että joukkoja, sotakalustoa ja rahtilaivoja niiden kuljetukseen oli jo varattu ja odottamassa laivauskäskyä Britannian ja Ranskan satamissa. Se ei jäänyt Stalinin vakoojilta huomaamatta, ja pelote läntisten suurvaltojen interventiosta oli se, joka muutti Stalinin mielen ja hän jätti Suomen valtaamisen tuonnemmaksi.

Ajatuksesta ei toki neuvostojohto luopunut, kuten ilmenee hyvin Molotovin neuvotteluista Berliinissä Hitlerin ja Ribbentropin kanssa 12.-13. marraskuuta 1940. Hitlerin "ei käy" saattoi tuossa yhteydessä pelastaa Suomen.

http://www.worldfuturefund.org/wffmaster/Reading/G...

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Olisi maailmansodan historia saanut kuitenkin erikoisen käänteen, jos apujoukot olisivat ehtineet suomeen. Tulevat liittolaiset olisivat olleet taistelussa keskenään. Mitähän tästä olisi seurannut?

Ihmeellä viitattaneen odotuksiin ja tapahtumiin. Venäjä tuskin odotti suomen edes ryhtyvän vakavaan vastarintaan. Odotettiin suomen taipuvan ja balttian tapahtumien toistumista. Kukaan ei odottanut puolustuksen kestämistä. Ihan lopussahan suomi oli ennen rauhantekoa. Ihmeitä ei tapahdu selityksiä keskustelussa on jo ollutkin

Saksa oli tuossa vaiheessa venäjän liittolainen. Saksa myös toimi aktiivisesti sopimusten mukaan ja vaikeutti sotatarvikkeiden kuljetuksia. Venäjä toteutti omalta osaltaan sopimusta ja yritti vallata suomen. Jostain syystä jätti kesken.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Jp Lehto. Kirjoitat, että ihmeitä ei tapahdu ja selityksiä keskustelussa on jo ollutkin. Mihin tekijöihin tai kommentteihin viittaat, jotka selittäisivät Suomen selvitymistä talvisodassa suurvaltaa vastaan? Minä en löydä sellaisia tekijöitä Hietalahden väitteistä. On tuotu esiin pakkasta, maasto-olosuhteita ja venäläisten huonoa sotataitoa. Ovat kaikki totta, mutta eivät selitä sinällään sodan lopputulosta.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Suomalaiset ryhtyivät vastarintaan. Venäjä ei pystynyt käyttämään hyväkseen valtavaa kalusto eikä miesylivoimaansa siten kuin olivat toivoneet. Huonosti maastoon sopivat välineet, panssarijoukot tukivat jalkaväkeä eivätkä pyrkineet itsenäisiin läpimurtoihin, kuten venäjällä oli aiemmin suunniteltu. Panssarijoukothan murtautuivat kannaksella toistuvasti asemiin, mutta palasivat takaisin, kun jalkaväki ei pystynyt seuraamaan. Johtuneeko sitten koulutettujen upseereiden puutteesta. Lähinnä oikeita ihmeitä ei tapahdu. Jonkun on tehtävä jotain oikein. Niin ilmeisesti tapahtui.

No tuskimpa mitään salaisia strategoita oli olemassa. Kyllä kai Saksa olisi siinä tapauksessa pyrkinyt saamaan täydennystä suomalaisten käyttöön. Saksahan pyrki ne kuljetukset pysäyttämään ja pysäytti runsaasti sotamateriaalia. Eihän saksa mitenkään voinut tietää kestääkö suomi edes kahta viikkoa. Kysymys kai oli myös siitä taisteleeko armeija ja sotilaat. Ei siihen asti sentään tannerinkaan puheet auta.

Niin miksi venäläiset lopettivat kesken? Kyllä he olisivat parin kuukauden sisällä päässeet tavoitteeseensa. Toki tavoite piti saavuttaa muutamassa viikossa.
Ehkäpä tuo lännen apu. Kunnia. Sota piti saada jonkinlaiseen päätökseen lilliputtia vastaan. Valmistautuminen pääkoitokseen. Hyökkäykseen länteen. ?? Mitä luulet?

Käytännössä Venäjä oli yksi maailmansodan aloittajavaltioista. Oma yritelmäni ajatella asiaa on tässä

http://jplehto.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194924-kol...

Jahka tuo kirja ehtii raision kirjastoon vilkaisen. Rahaa siihen en sijoita. Vaikuttaa joltain jälkisuomettumisen yritykseltä.

Minusta hyvän blogin hesarin jutusta tekaisit. Kyllä sitä pitäisi tarjota hesarin mielipidesivulle.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #26

Tannerhan yritti sodan jälkeen muistuttaa, totuudenmukaisesti, että maaliskuun 1940 rauha esti Britannian ja Neuvostoliiton joutumasta sotaan keskenään.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #37

Jaha kuka uskoo Tannerin sepustuksia ja selvää yritystä karistaa sodan lietsojan manttelia? Tanner edusti demareissa oikeistosiipeä..

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #65

Älä viitsi Jukka! Stalin ja Molotov olivat ainoita sodan lietsojia. Suomella ei ollut sotaan minkäänlaisia intressejä, joskin miehitetyksi tuleminen oli vielä kauempana toiveista.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #66

Tannerin ainoa hallitus kaatui aikanaan neuvotteluihin vuoden 1928 budjetista.

Sosialidemokraatit eivät olleet valmiita luopumaan sosiaalimenojen lisäämisestä ja puolustusmenojen vähentämisestä. Neuvottelujen kuumimpana perunana Tanner halusi lopettaa suojeluskuntien valtionrahoituksen kokonaan.

Sellainen sodanlietsoja. Joitakuita ihmisiä voidaan kutsua vaikka kohtuuttomiksi rationalisteiksi.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #26

"Niin miksi venäläiset lopettivat kesken? Kyllä he olisivat parin kuukauden sisällä päässeet tavoitteeseensa. Toki tavoite piti saavuttaa muutamassa viikossa.
Ehkäpä tuo lännen apu. Kunnia. Sota piti saada jonkinlaiseen päätökseen lilliputtia vastaan"

Tässä asiassa moni erehtyy aina katsomaan NL:toa,vaan pitäisi katsoa meikäläisen hallituksen kantilta. Tässä piilee joko juoni, kun me jouduimme myöntymään Stalinin niihin ehtoihin, mitä meille esitettiin koko 1930-luvun jälkipuoliskolla. Syksyllä 1940 oli vielä pöydällä esitys jossa Nl:to olisi antanut meille muualta korvaavia maita, mutta emme suostuneet siihen, joten Moskovan 1940 rauhansopimuksessa ne oli poissa ja me jouduttin tyytymään niihin rajoihin ja ehtoihin mitä sieltä neuvottelutuloksena saatiin.

Hölmö sota, jossa ei saatu muuta kuin kaatuneita ja vammautuneita.. Meidän ei kannata kokeilla onneamme enää, kolmas kerta todensanoo..

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin

Miten Suomi oikeastaan osoitti,ettei se taivu? Meillä määrättiin YH:set alku syksystä,joten vimeistään silloin osoitimme, että emme taivu, joten puna-armeijan keskitysmarssit aloitettiin lokakuussa..

Täällä huomaa, ettei tietyt kommentoijat ole oikeastaan selvillä edes talvisodan historiasta tai halutaan tahallaan veivata selvä asia oman poliittisen agendan mukaiseksi.

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin

Miten vakavaan vastarintaan? Olihan meillä annettu YH käsky jo syyskuussa. Porukkaa oli aseissa rajalla. Miten sitten voidaan väittää ettei oltu varauduttu mihinkään?

Stalin yritti välttää sotaa, mutta emme antaneet periksi..

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Pitää kyllä olla älyn jättiläinen ja historian tietoniekka kysyäkseen, miten vakavaan vastarintaan suomalaiset ryhtyivät talvisodassa maataan puolustaakseen.

Tämä hipoo jo ennätyksiä: "Stalin yritti välttää sotaa, mutta emme antaneet periksi.."

Kenenkähän joukot ne 30.11.1939 rajan ylittivätkään? - Ai niin, niiden sodan välttäjien tietysti...

Käyttäjän JukkaWallin kuva
Jukka Wallin Vastaus kommenttiin #77

Yritä arvata sekin, että Stalinilla ei olisi ollut tarvetta tähän sotaan,vaan me pidimme mokomastakin maapalasta joka muodostui ehkä kaikkein kalleimaksi, mitä tulee kaatuneiden henkiin ja ikuiseksi ajoiksi vammautuneina. Maapalan hinta nousi vielä jatkosodan jälkeekin moninkertaiseksi.

Meidän ei todellakaan kannata käydä sotia, koskaan

Eero Mattila

Hyvä kannanotto Antero Ollila. Kylläpä itsekin ihmettelin, miksi Hesari on tämän Hietalahden nostanut esiin..? Onko hän entinen työntekijä, jonka uraa pitää edistää, vai onko kuten tuot esiin taustalla poliittinen agenda edistää Natomyötämielisyyttä Suomessa.
- Yhtä kaikki HS menetti uskottavuutensa jo EU -jäsenyysneuvottelujen yhteydessä. Medialla ei oikein muuta menetettävää ole, uskottavuuden menetystä ei tarjouskirjeillä paikata.
- Ikävä kyllä Yleisradio tuntuu seuraavan Hesarin esimerkkiä tekaistuilla uutisaiheilla ja toimittajien selkeällä poliittisella agendalla. Tiedotusvälineen pitäisi olla riippumaton ja sitähän YLE ei missään nimessä enää ole. Se nuolee valtaapitäviä tahoja ja kritisoi opposition edustajia populisteiksi tai vaihtoehtoisesti rasisteiksi.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Monien, varsinkin nuorempien historiantutkijoiden(Hietalahti näyttää kyllä olevan jo keski-ikäinen) tapana on keksiä "salattuja totuuksia" milloin mistäkin Suomen sotahistoriaan liittyvästä asiasta, josta vain heillä mukamas on olemassa tieto. Oivalluksensa ympärille sitten rakentavat tutkimuksensa.
Poikkeuksetta asioita ovat käsitelleet useat tutkijat jo ennen heitä. Tosin eivät sensaatiohakuisesti.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Julkisuuden kipeys se teettää "tutkijoillakin" niin monenlaista...

Tässä tapauksessa kirjailija on "koulutukseltaan historioitsija, mutta on tehnyt työuransa lehtimiehenä".

Jukka Laine

Samoja tulkintoja on tehty jo aikaa sitten Ruotsissa ja Norjassa, joka joutui miehitetyksi, kun Saksa pelkäsi länsivaltojen valtaavan Petsamon Kolosjoen kaivokset ( ns.länsiapu jota Suomi vastusti.). Suomessa Mauno Jokipii tulkitsi asiat ensimmäisenä 1980-luvulla kai. Presidentti Mauno Koivisto sanoi Jokipiin ''jatkosodan synty'' luettuaan että hän ymmärsi vasta nyt vuosikymmenten päästä mistä todella oli kyse.

http://www.hs.fi/kulttuuri/a1472440370838

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

# 32. Tähänastinen sotahistoria on kyllä pitänyt Tanskan ja Norjan miehityksen syynä sitä, että Hitler halusi varmistaa Saksalle strategisesti tärkeät rautamalmitoimitukset Pohjois-Ruotsista ja toisaalta Kriegsmarine pääsi toimimaan Atlantilla liittoutuneita vastaan miehitetyn Norjan rannikolta.

"Saksa pelkäsi länsivaltojen valtaavan Petsamon Kolosjoen kaivokset" ei kuulu vakiintuneeseen historiankirjoitukseen, mutta Antti Hietalahden uusi kirja yrittänee rahastaa tällä sepitteellä. Olisi uskomatonta, että kansainvälisellä tiedeyhteisöllä olisi ollut täysin väärä käsitys näin keskeisestä asiasta peräti 76 vuoden ajan, kunnes tämä yksi lehtimies löysikin totuuden vuonna 2016.

Jukka Nieminen

Talvisodan ihme tottakai oli mutta itse Talvisotaan sisältyy paljon elementtejä joita ei ole tapana mainita jotta kotimainen herooinen kertomus ei tärvääntyisi.

Viime vuosina on ilmennyt uudempia tulkintoja. Mm. paljastunut asiakirjoja jonka mukaan Stalin joutui lopettamaan sodan, koska muuten Britannia uhkasi Irakista käsin pommittaa Bakun öljykenttiä. Tätä riskiä ei Stalin voinut ottaa vaan suostui rauhanneuvotteluihin. Se varmaan oli Stalinille kova pala, erityisesti kun puna-armeija maaliskuussa oli viimein pääsemässä sodassa niskanpäälle.

On totta että suomalaiset saavuttivat taktisella tasolla sodan alkuvaiheessa voittoja kerta toisensa jälkeen, mutta näillä ei kuitenkaan ollut mitään strategista merkitystä ja ilmeisesti kaikkein vähiten ne vaikuttivat koko rauhansopimuksen syntymiseen. Näyttää siltä että Britannia pelasti Suomen niin vuonna 1940 kuin 1944.

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Sen olen tiennyt, että britit pitivät Suomen itsenäisyyden puolta vuonna 1944. Mistä löytyisi tietoa, että britit olivat asialla jo 1940 pommitusuhkauksineen, koska itse en ole tällaiseen tietoon törmännyt?

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Pitivätköhän tosiaan Antero Ollila? Eikö paremminkin jenkit? Itsenäisyydestämme ehkä, senhän jo Stalinkin oli luvannut säilyttää, mutta hyvin vähän muusta.

Olen ymmärtänyt että Churchillkin esiintyi jatkosodan aikana melkoisena suomi-syöjänä. Tämän monet lausunnot ovat sen mukaisia.
Monet englantilaiset lordit olivat myös täysiä Neuvostoliiton ystäviä. Canterburyn arkkipiispa jopa siunasi venäläisten aseet!?

Ja kesän 1939 neuvotteluissa neuvostojohdon kanssa oltiin Itämeren pikkuvaltioita Englannin ja Ranskan toimesta "myymässä", jotta olisi saatu jo tuolloin Neuvostoliitto mukaan Saksaa vastaan. Vai olenko väärässä?

Joten suurvallat katsoivat täysin omaa parastaan, ja jos pikkuvaltiot sitä edesauttoivat niin hyvä, muuten ne olivat yhdentekeviä. Miten tänä päivänä?

Jos tarkoitit brittien aikeita pommittaa Bakun öljykenttiä 1940, niin siitä on kyllä mainintoja useassakin historiateoksessa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"On totta että suomalaiset saavuttivat taktisella tasolla sodan alkuvaiheessa voittoja kerta toisensa jälkeen, mutta näillä ei kuitenkaan ollut mitään strategista merkitystä ja ilmeisesti kaikkein vähiten ne vaikuttivat koko rauhansopimuksen syntymiseen."

Minun mielestäni niillä oli suuri strateginen merkitys, koska neuvostojoukot pysäytettiin. Eivätkä ne koko sodan aikana eteenpäin enää juuri päässeetkään.
Tällä oli myös suuri merkitys rauhan syntymiseen neuvottelujen kautta. Ainoa toinen vaihtoehto olisi ollut koko Suomen miehitys.

Mitä puolestaan tulee Britannian rooliin Suomen pelastajana, niin tokihan kaikessa on aina mukana monta monessa ja asioista voidaan tehdä miljoonia tulkintoja, kun aina valitsee tietyn katsantokannan. Esittämälläsi tavalla ei kuitenkaan tule katsoa kapeasta perspektiivistä, vaan nähdä kaikki muutkin asiaan vaikuttaneet seikat, niin Neuvostoliiton oma tilanne, Saksa, USA, ja Suomen puolustuskyky.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Jukka Nieminen, # 38.: "Mm. paljastunut asiakirjoja jonka mukaan Stalin joutui lopettamaan sodan, koska muuten Britannia uhkasi Irakista käsin pommittaa Bakun öljykenttiä."

Onko Sinulla antaa linkkiä tai lähteitä noihin paljastuneihin asiakirjoihin tai siihen tapaan, jolla Britannia uhkasi? Tiedän kyllä, että pommitussuunnitelmia harkittiin suurstrategisista syistä (eikä Suomen talvisotaan liittyen) alla olevan linkin mukaan, mutta uhkavaatimuksen esittämisestä Stalinille en ole tietoinen.

https://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Pike

Linkki mainitsee, että vakavissaan operaatiota alettiin valmistella vasta Suomen talvisodan jälkeen, lentotiedustelu alkoi maaliskuun lopulla ja suunnitelmat valmistuivat vasta huhtikuussa 1940.

Onko Sinulla sellaista tietoa, joka tästä poiketen viittaisi suunnitelman käyttöön jo aiemmin Stalinin painostamiseen talvisodan lopettamiseksi?

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Eikö Sinun mielestäsi Jukka Nieminen talvisodassa ilmene ihmeen lisäksi sankaruutta monin eri tavoin?! Sankaritarina talvisota aivan eittämättä mitä suurimmassa määrin oli, ja sen nimikin olisi syytä kirjoittaa isolla alkukirjaimella. Tätä historiamme merkittävää tapahtumaa on turha yrittää himmentää olemattomilla sensaatiohakuisilla "paljastuksilla".

Varmasti hakemalla hakien, jälkikäteisjossitteluna, löytyy tuolloisen valtiojohtomme tekemisistä jotain moitittavaa, mutta sodan syyksi niistä ei ole.

Eräs historiantutkija (muistaakseni Timo Vihavainen) on todennut, että päätös olla antamatta periksi vuonna 1939 oli eräs historiamme suurimpia hetkiä. Sitä se oli!

Talvisotaan ei ollut maamme syyllinen vähääkään. Vaikka emme olisi suostuneet luovuttamaan aariakaan aluettamme Neuvostoliitolle, tukikohdista puhumattakaan, niin Stalinilla ei ollut minkäänlaista oikeutta hyökätä brutaalisti pienen naapurinsa kimppuun. Ei muuta "oikeutta" kuin verenhimoisen suden luonto reviirinsä laajentamiseksi.

Jukka Nieminen

"Talvisotaan ei ollut maamme syyllinen vähääkään... Ei muuta "oikeutta" kuin verenhimoisen suden luonto reviirinsä laajentamiseksi."

Niin... olet tietenkin oikeassa eettisessä pohdinnassasi kuin siinäkin että Talvisota oli kiistatta sankaritarina.

mutta jos asiaa katsoo Neuvostoliiton vinkkelistä niin heille oli varmaan jo 1939 selvää, että joutuvat ottamaan saksalaisten kanssa yhteen. tähän tämä neuvostoliiton läntinen ekspansio pitkälti nojasikin - turva-alueen saamiseen puolasta ja baltiasta etc. Tyyliin kuului myös virolaisten kyyditykset ja katynin joukkoteloitukset etc. Julmaahan se mutta silti reaalipolitiikkaa - nämä kansat kun olisivat kääntyneet hetimiten saksalaisten puolelle. Vaikka Moskova sittemmin pelastuikin muista syistä kuin pidentyneestä matkasta sinne, Puolan itäpuolen valtaaminen oli strateginen veto. Stalinin touhuissa on tiettyä järkeä kun sitä ajattelee vaikka toteutus olikin stalinille ominainen brutaalisuus.
tästä aiheesta varmaan riittäisi jutunjuurta.

Mitä tulee suomalaisiin niin Neuvostoliitto aavisti Muurmannin radan tärkeyden ja Leningradin huonon turvallisuuden ja vaati alueluovutuksia. ja kun katsoo tilannetta 1941-1942 niin vanhan Sallan ja kannaksen vaatiminen oli kaukaa viisas veto. Näiden alueiden luovuttaminen vapaaehtoisesti oli tietenkin jo suomen sisäpoliittisista syistä mahdotonta.

Mehän emme saa koskaan tietää miten olisi käynyt jos nämä alueet olisi luovutettu jo syksyllä 1939. olisiko ovela Stalin hyökännyt siitä huolimatta, olisiko suomi joutunut siltikin sotaan neuvostoliittoa vastaan. Ehkä?
mutta sen tiedämme että kieltäytymällä alueluovutuksista Suomi joutui vääjäämättä sotaan. Sitä ei enää välttää. tavallaan Suomi itse ajoi itsensä umpikujaan jossa sota oli enää ainoa reaalinen tosiasia joka häämötti huomispäivässä. Tätä kautta ajateltuna on tietenkin hienoa että se tosiaan oli sankaritarina. Itse pidän kyllä merkittävämpänä suomalaisten sankaritaisteluita sen, että onnekkaasti puna-armeija oli siinä kohtaa osaamistaitonsa aallonpohjassa

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Aikamoisen todistustaakan Antti Hietalahti ottaa kantaakseen, tosin sen verran kyllä kiinnostaa että kirja täytyy lukea.

Talvisodan syitä on jauhettu loputtomasti ja etenkin Venäjään päin kallellaan olevat kommentoijat, etunenässä Jukka Wallin, on sitä mieltä, että koko sota olisi ollut vältettävissä viisaalla politiikalla.

Tuntuu unohtuvan se, että meillä oli vuonna 1939 demokratia. Sellainen hallitus, joka olisi suostunut Neuvostoliiton vaatimuksiin ei olisi ollut pystyssä päivääkään. Suurin ongelma oli Neuvostoliiton vaatimus sotilastukikohdasta alueellamme. Se olisi merkinnyt suvereeniteetin loppua. Baltian maissa tilanne oli toinen, ne olivat enemmän tai vähemmän autoritaarisia valtiota.

Jatkosotaan lähtemiseen oli olemassa mandaatti, sen olivat venäläiset itse luoneet. Tuskin mikään olisi saanut Suomea osallistumaan operaatio Barbarossaan ilman talvisotaa. Jatkosodan aikana jo vanhojen rajojen ylittäminen synnytti joukoissa mukinaa. Erillisrauhan tekeminen v.1941/1942 oli täysin mahdotonta. Silloin Saksalla oli vielä voimaa.

II maailmansodan melskeissä pienten valtioiden kohtalot olivat kovia tai tosi kovia, etenkin Itä-Euroopassa. Se oli painajaismaista selviytymistaistelua punaisen ja ruskean diktatuurien puristuksessa. Ne tekivät siirtoja joihin pienten valtioidn oli reagoitava. Kun tutkii, miten Baltian maiden, Puolan, Unkarin, Romanian, Kreikan, Tsekkoslovakian, Jugoslavian ja Kreikan kävi ja millaisia kärsimyksiä ne joutuivat kestämään, niin aika vähällä selvittiin.

Tosiasiassa Roosevelt tai Churchill eivät olisi aloittaneet sotaa Neuvostoliittoa vastaan Suomen takia. He hyväksyivät Puolankin onnettoman kohtalon joutua Neuvostoliiton satelliitiksi vaikka II maailmansota oli alkanut juuri Puolan murskaamisella. Roosevelt oli eniten huolissaan, miten amerikanpuolalaiset äänestäjät asiaan regoivat ja heitä oli sentään paljon.

Meillä oli onni, että valtiojohdossamme oli miehiä, jotka pystyivät tekemään järkeviä päätöksiä äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa ja hyvin kehnon, usein ristiriitaiseen informaatioon perustuen sekä armeija, joka teki hyökkäämisen jatkamisen liian kalliiksi viholliselle.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Hyvää asiallista kommentointia Jaakko Wilenius!

Tuohon viimeiseen kommenttisi kappaleeseen lisäisin, että mainitsemallasi tavalla toimineet poliittiset johtohenkilömme tuomittiin sitten olemattomin perustein sotaansyyllisiksi. Ja kulisseissa hääräsi täysin jäävi henkilö. Brutaaliin hyökkäyssotaan (Puola ja Suomi) syyllinen despootti.

Tuolloisten johtajiemme tekemiä joitakin päätöksiä voidaan JÄLKIKÄTEISJOSSITTELUNA moittia, mutta sotasyyllisiä ei heistä saa millään.

Käyttäjän JaakkoWilenius kuva
Jaakko Wilenius

Kiitos Pertti kommentistasi, tuosta lisäykestä olen täysin samaa mieltä kanssasi.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Helsingin Sanomien 31.8.2016 kulttuuriosastossa s. 38 (B3) HS:n Miska Rantasen haastattelema sotahistoriaan erikoistunut filosofian tohtori ja dosentti Lasse Laaksonen pitää Antti Hietalahden uutta tulkintaa talvisodan taustoista yliampuvana ja yksinkertaistavana.

Valitettavasti artikkelia ei voi linkittää, mutta sen voi lukea netissä näköislehdestä.

- Historiatieteen kannalta Hietalahden kirja lienee pelkkä kupla, vaikka viihteestähän se varmaankin käy.

Toimituksen poiminnat