Metsiemme hiilinielun määrä riippuu – usko tai älä – korkokannasta

 Tausta

Eilen Ylen iltauutisten ykkösuutinen oli, että Suomen metsien hiilinielulaskelma on tehty väärin johtuen valitusta väärästä korkokannasta. Uutisen taustalla oli Helsingin yliopiston metsäekonomian ja -politiikan professori Olli Tahvosen haastattelu, jossa hän lyttäsi Luken eli Luonnonvarakeskuksen viralliset laskelmat, jotka EU on toimitettu EU:lle (korjattu klo 19.15). Minun korvissani tämä uutinen kuulosti samalta kuin jos NASA olisi ilmoittanut, että satelliittimme joutui väärälle kiertoradalle, koska olimme käyttäneet väärää HELIBOR-korkokantaa. Koska uutisen ydinsisältöä ei avattu millään tavalla, päätin selvittää asiaa.

Asian taustallahan on kova sota akateemisen tutkijajoukon ja Luken kesken. Luke on maa- ja metsätalousministeriön alainen tutkimuslaitos, joka aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2015 ja tekee hallitukselle viralliset hiilitaselaskelmat ja vuotuiset hakkuumäärälaskelmat.

Akateemiset tutkijat ovat parin viime vuoden aikana kyseenalaistaneet Luken laskelmat. Tämähän sopii erinomaisesti valtamedialle (Yle, MTV3 ja Hesari), jossa toimittajien vallitseva maailmankatsomus on tumman vihreä. Hesarissa ilmastonmuutosasiat ovet menneet täysin överiksi. Ylen uutinen on esimerkki huonosti toimitetusta uutisesta, joka herätti enemmän kysymyksiä kuin antoi vastauksia. Olisi sopinut paremmin vaikkapa A-studioon, johon olisi otettu myös Luken edustaja mukaan avaamaan Tahvosen väitettä.

EU:hun toimitetut hiilinielut ja hakkuumäärät Luken laskelmiin perustuen

Asian ytimessä on Suomen metsien hiilinielun taso, jonka Luke on laskenut, linkki 1. Vertailutaso on vuodet 2000-2009, joka on laskettu EU:n LULUCF-asetuksen mukaan ja se on -34,77 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (Mt CO2-ekv) vuodessa ja ilman puutuotteita -27.88 Mt CO2-ekv, Kuva 1.  Miinus-merkki luvun edessä tarkoittaa CO2-nielua ja plus-merkki CO2-päästöä. Kovasti ovat tarkkoja nämä laskelmat, kun on päädytty neljän numeron tarkkuuteen. Arvelen, että jo toinen merkitsevä numero on täysin epävarma. Ei olisi mennyt läpi Oulun yliopiston fysiikan laboratoriotöissä 60-luvulla. Vertailutaso ei siis ole ennuste tulevasta hiilinielun kehityksestä, vaan se on luku, johon vuosina 2021–2025 toteutuvaa hiilinielua verrataan olettaen, että kauden 2000–2009 kestävän metsänhoidon käytännöt ovat jatkuneet.  Vertailun vuoksi todettakoon, että kokonaisuudessaan Suomen CO2-päästöt ovat nyt luokkaa +60 Mt CO2-ekv.

Mitä tekemistä jollakin valitulla korkokannalla on tekemistä sen kanssa, kuinka paljon metsiämme voi hakata? Selvyyden vuoksi todettakoon ensiksi, että korkokanta ei tässä tapauksessa tarkoita pankkien korkokantaa, vaan prosentuaalista nettotuottoa, jonka metsänomistaja saa metsänsä hakkaamisesta ja myynnistä. Tässä kohtaa Yle jätti uutisen ytimen täysin selvittämättä. Mielestäni Tahvonen ei myöskään Ylen nettisivulla onnistu kertomaan, miten tämä korkokantaa vaikuttaa metsiemme hakkuumäärään.

Tahvosen väite ja perusteet

Tahvonen siis väittää (linkki 2), että Luken laskema metsiemme lähivuosien vuotuinen hakkumäärä 83,1 miljoonaa kuutiometriä (Mm3) on pahasti yläkantissa ja oikeampi hakkuuarvio Suomelle olisi 63–68 Mm3. Hänen mukaansa Luke siis yliarvioi sitä, kuinka paljon metsiä voi hakata tulevaisuudessa Suomen metsien hiilinielun painumatta silti liian alas.

Tahvosen väite perustuu arvioon, että kun kantohinta nousee, niin metsänomistajille tulee kiusaus hakata liian nuoria metsiä. Kuvassa 2 on Tahvosen graafinen esitys asiasta. Luke on käyttänyt prosenttilukua 3,5, joka on lähellä vertailujakson 2000-2009  toteutunutta lukua (3,6 %) ja se johtaisi n. 70 vuoden hakkuuikään. Tahvosen mielestä oikea prosenttiluku on 1,5, joka tarkoittaisi hakkuuikää n. 110 vuotta. Kuvassa 3 on tutkimus, joka osoittaa, että kuusen hiilensitomiskyky on maksimissaan jo n. 60 vuotiaana ja männyllä n. 60-90 vuotiaana. Tahvosen hakkuuikä on jo osittain mennyt optimaalisen hiilensitomisiän ohi ja varmasti metsänomistajan kannalta metsä kannattaisi hakata nuorempana.

Voidaanko tällaiset oletukset metsien tuotosta eli korkokannan valinnan yhteydestä hakkuumääriin kyseenalaistaa? Mielestäni voidaan. Luken mukaan vuonna 2017 toteutunut hakkuumäärä oli 62,9 Mm3, ja toteutunut metsien tuotto metsäomistajille oli 6,4 %, joka oli 1,7 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisvuonna ja oli 4,1 prosenttiyksikköä korkeampi kuin viitenä edellisenä vuonna keskimäärin. Tämän mukaan Suomessa olisi pitänyt hakata Tahvosen grafiikan mukaan 30-40 vuotisia metsiä. En usko. Suomessa on riittänyt vanhempaa metsää hakattavaksi ja sitä tulee riittämään vielä vuoteen 2025. Perusteluni on, että Luken mukaan Suomen metsät kasvavat 110 Mm3 vuodessa. Meillä on merkittävästi pelivaraa vertailutasoon nähden.

Ylen uutisointi vääristelee asiayhteydet

Kuten aikaisemmin totesin, niin Ylen toimittajat nostavat tällaiset uutiset herkästi jopa ykkösuutisiksi. Asiaperusteet kuitenkin jätetään kertomatta ja/tai ne on vääristelty. Ylen nettisivulla tähän uutiseen on lisätty Ylen oma graafinen kuva (Kuva 4). Sen otsikko väittää, että ”Valitulla korkokannalla on suuri vaikutus siihen, paljonko metsiä voi kaataa”. Tämä otsikko vetää syy-yhteydet solmuun. Tosiasia mielestäni on, että Suomen hallitus loppukädessä päättää ja kontrolloi, paljonko metsiä Suomessa hakataan ja se ei riipu metsäomistajien saamasta tuotosta. Hallituksen intressi ja tavoite on valvoa, että vertailutaso -34,77 Mt CO2-ekv ei ylity kaudelle 2021-2025. Jos kantohinnat kokisivat huiman kasvun teollisuuden puupulan takia, niin hallituksella on keinot pienentää hakkuumääriä. Näin tuskin käy, koska suunnitellut sellutehdashankkeet ovat vasta paperilla.

Tällaisen epämääräisen ja huonosti toimivan korkokannan yhteys hakkuumääriin ei ole mikään tieteellinen peruste hakkuumäärien määrittelyyn. Se on korkeintaan heikosti suuntaa antava kuten havaitaan vuodesta 2017. Toteutuvat hakkuumäärät määrittävät tulevien vuosien hakkuutasot. Luke nimittäin seuraa jatkuvasti metsiemme tilaa 60 000 koealan avulla sekä valvoo, että vuosien 2000–2009 kestävän metsänhoidon käytäntöjä noudatetaan.

Metsähallitus on metsiemme hakkuun mustalammas

Voisi kuvitella, että yksityiset metsänomistajat helpoimmin poikkeavat hyvistä metsähoitomenetelmistä ja pyrkivät myymään metsiään liian nuorina. Metsänomistaja haluaa parhaan hinnan metsästään ja sen saa tukkipuista eikä mistään sellunkeittoon menevistä taimikon harvennuksista. Huonoimmin asiat hoitaa valtion metsiä hoitava Metsähallitus. Pääministeri Sipilä ja VVM Orpo tekivät Suomen historian toiseksi pahimman virheen päästämällä maahan laittomia siirtolaisia, jotka aiheuttavat vähintään vuosittaisen 1 miljardin euron kustannuksen valtion budjettiin seuraavan 20 vuoden aikana eli 20 miljardin moka.  Vain euroon liittyminen on ollut pahempi virhe.

Nykyinen Sipilän hallitus myy kansallisvarallisuutta ulkomaille ja kaapii rahaa valtion budjettiin kyseenalaisista paikoista. Metsähallitukselle on asetettu tulostavoite ja se myy avohakkuina keskenkasvuisia metsiä, joissa rungon vahvuus on luokkaa 15 cm, kuten on käynyt mm. Kärsämäellä, linkki 3. Siinä olisi ollut uutisen paikka Ylelle. Maa- ja metsätalousministeri Tiilikainen hoiti LULUCF-laskelmat EU:lle tyylikkäästi, mutta taipui ilmeisesti Sipilän ja Orpon vaatimuksiin metsänhakkuissa.

Taustatietoa Suomen metsistä luonnonsuojelijoille

Metsiimme on sitoutunut hiiltä viidenneksi eniten EU-maista ja niistä on tiukasti suojeltuja lähes 4 %, joka on korkein luku EU-maissa. Hakkuistamme noin puolet on tukkipuuta ja siitä noin puolet menee pitkäaikaiseen puuaineskäyttöön eli se on hiilinielu 50-100 vuoden aikajaksolla. Eurostatin viimeisimmän tilaston mukaan Suomi oli niiden kolmen EU-maan joukossa, jossa fossiilisten polttoaineiden osuus energian tuotannossa on alle 50 %: Ruotsi 30 %, Suomi 46 %, Ranska 49 %.

Erään tutkimuksen mukaan (Nerg, 2009) optimaalinen hiilensidonta saavutetaan suomalaisessa metsässä noin 120 vuoden kiertoajalla. Metsänomistajan nettotulot maksimoituivat kuusikoissa 60 vuoden ja männiköissä 90 vuoden kiertoajalla, kuva 3. Hyvin hoidettu talousmetsä on lähellä maksimaalista hiilensidontaa. Suomessa on lisääntyneestä kaupunkilaisten metsänomistuksen johtuen myös merkittävästi metsiä, joissa optimaalinen taloustuoton kiertoaika on jo ylitetty.

Linkit:

  1. Luke, Metsien hiilinielun vertailutason laskenta: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/metsa/metsat-ja-ilmastonmuutos/vertailutaso/
  2. Yle, Professori Tahvosen haastattelu: https://yle.fi/uutiset/3-10594354
  3. Yle, Raportti Metsähallituksen hakkuista Kärsämäellä: https://yle.fi/uutiset/3-10473646

 

aveollila
Porvoo

TkT, dosentti emeritus (Aalto-yliopisto)

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu